Suunnittelun suuri suu

Olen taas vaihteeksi tuhlannut aikaa netissä palloiluun ja huomannut että muilla puutarhat ovat kauhean siistejä ja säntillisiä. Omani tulee olemaan kaukana siitä.

Minun on myönnettävä että minulla on suoranainen viha-rakkaussuhde suunnitteluun. Voisin viettää suunnittelun parissa monta tuntia päivässä mutta se on taas pois muista askareista ja ajatuksen harhautuminen suunnittelun lomassa voi koitua tuhoisaksi koska suunnitelmat vain laajenee ja suurenee. 

Olen taas vaihteeksi tuhlannut aikaa netissä palloiluun ja huomannut että muilla puutarhat ovat kauhean siistejä ja säntillisiä. Omani tulee olemaan kaukana siitä. En osta täysin rikatonta multaa, en osta valmiita lavakasvatus kehyksiä enkä tilaa valmista kasvihuonetta. Rikallinen multa on halvempaa ja osan ”rikkakasveista” pystyy hyödyntämään joko omalla lautasella tai sitten eläinten makupalana. Toisaalta toivon että saisin mullan kautta pihatähtimöä tontille, sillä en löytänyt syksyllä sitä pihalta mistään. Horsmaakin pihasta löytyy paljon valmiina vaikkei haittaa yhtään vaikka leviäisi hieman lisää. Syksyllä meidän tontilla sataa siemeniä. Siitä leijailusta pitäisi saada ihan videokuvaa sillä niin huvittavaa ja kaunista katseltavaa se on. Kissatkin innostuvat sisälle lentävistä siemenistä hirmuisasti.

Suunnitelmia tulee rustattua paperille että pysyy itse mukana mitä on tekemässä

Välillä suunnitelmat tuntuu junnaavan paikoillaan eikä ideoista tahdo saada kiinni. Kehyksiä pitäisi alkaa nikkaroimaan, kukkapenkkien toteutusta suunnitella, yrttipenkin järjestystä ja muotoa miettiä puhumattakaan mihin istuttaisin nokkoset saatikka sarviorvokit ja kamomillasauniot. Voi hyvin olla mahdollista että tuleva kesä menee osittain ruukkukasvatuksen puolelle sillä en ehdi millään saada kaikkea ajoissa valmiiksi. Voinhan aina siirtää monivuotiset kasvit omille paikoilleen ruukusta maahan sitten seuraavana vuonna. 

Kasvatuksen paineet

Kerään stressiä vaikkei pitäisi. Syksyn sato houkuttelee paljon ja taimet ovat vielä onnettoman pieniä mitä olen ehtinyt laittaa itämään. Osa kylvöistä on edelleen tekemättä. Jokainen haluaa onnistua vaan miten käy kun ei onnistukkaan? Menetetty sato ja hukatut rahat eivät lohduta vaikka olisikin yhtä kokemusta viisaampi. Vaikka tiedän että taimet ehtivät kyllä kasvaa niin muiden kuvat  vankista taimista ovat alkaneet jopa hiukan ahdistaa.

Pieni tomaatin alku joutui kissan hampaisiin. Silti sinnikkäästi kasvu jatkuu.


Ylimääräisiä tomaatin taimia ei ole kyllä yhtään. Jokainen on tarpeellinen sillä suunnitelmiin kuuluu tomaattien säilöntä. Haluan ehdottomasti kokeilla kotitekoista ketsuppia ja erilaisia säilykkeitä joita voi sitten käyttää talvella hyödyksi ruuanlaitossa. Siksipä kellariin olen jemmannut paljon erilaisia purkkeja joihin ajattelin satoa saada säilöttyä. Purkkeja on niin isoja kuin pieniäkin. Jos kaikki menee hyvin niin saan purkittaa tomaatin lisäksi kurkkua ja kurpitsaakin. Jos vain satoa ehtii tarpeeksi yrttipenkeistä tulla niin kokeilen yrttiöljyjä. Tähänkin on varauduttu lasipulloin. Niitä minulla on paljon, mistä saan kiittää ihmisiä jotka ovat niitä minulle antaneet. Meidän kulutuksella ei lasipulloja juuri tule mutta tarve niille on suuri. Käytän tyhjiä pulloja uudelleen niin öljyihin kuin mehuihinkin. Pienempiin pulloihin suunnittelin testaavani kotitekoista yskänlääkettä.

Yrttejä on tulossa useampaa sorttia ja toivon että saan yrttipenkin ajoissa valmiiksi.

Kissat ovat verottaneet osaltaan taimiani. Yksi päivä jätin huoneen oven auki missä taimet olivat ja yllättäen meidän hillitty karvapallo päätti pistää ranttaliksi ja maisteli useampaa tainta. On todella yksi syy miksi meillä ei ole viherkasveja. Yhdelle kissoistani maistuu jopa kaktukset! Olen silti sitä mieltä että haluan asuntoon käärmekaktuksen! Se on niin ihanan pehmeä ja erilainen mutta itse kasvia ei tunnu löytyvän mistään mistä saisin pistokkaan itselleni.

Lukemisen hienous

Olen kuluttanut tunnin jos toisenkin kirjallisuuden parissa suunnitelmia tehdessäni. En ole innostunut juurikaan kukista ellei kyse ole jotenkin kasvista jota pystyy hyötykäyttämään. Etupiha tulee olemaan poikkeus sillä sinne istuttelen kasveja jotka ovat pelkästään silmäniloa. Haluan että pihaltani löytyy paljon kasveja joita voi käyttää eri tarkoituksiin. Tulen ajan saatossa kokeilemaan niin kotikosmetiikkaa, erilaisia tee sekoituksia, yrttisuolaa ja käytän yrttejä lääkinnälliseen tarkoitukseen. Erityisesti olen ihastunut Sinikka Piipon Suomen luonnon lääkekasvit- kirjaan jossa kerrotaan hyvin mitä kasveja kannattaa mihinkin vaivaan käyttää, mitkä ovat vaikuttavat aineet ja miten kasveja kannattaa hyödyntää. Kirjasta löytyy paljon sellaisia kasveja joita moni pitää pelkkinä rikkakasveina. Itsekkin yllätyin miten laajasti erilaisia kasveja voikaan käyttää ja että niitä löytyy Suomen luonnosta niinkin paljon.

Sinikka Piipon lääkekasvi kirja joka tuli kirjahyllyyni jäädäkseen

Lukemalla olen saanut aika paljon irti. Kirjasta lukeminen on jotenkin helpompaa ja tuntuu lähdekkin luotettavammalta kuin mitä googlettelemalla vain netistä. Olen myös huomannut sen että netistä löytyy paljon väärää tietoa. Se mikä harmittaa suunnattomasti on se että netistä löytyy yllättävän vähän tietoa siltä pohjalta mitä on itse kotona koettu ja tehty. Siksipä on kenties aiheellista lähteä itse kokeilemaan ja kertomaan muille omista kokemuksistaan

Lisää mielenkiintoista luettavaa tähän aiheeseen liittyen löydät blogeista:

Urban Farming

Harmaa torppaHarmaa torppaHarmaa torppaHarmaa torppa

Tsajut

Sarin puutarhat

Korkeala

Jovelan talopäiväkirja

Maalaiskaupungin piha

Riippumattomammaksi

Kohti laadukkaampaa elämää

Metsäläisten elämää

Laura eli Javis

Maatiaiskanasen elämää

Rakkautta ja maanantimia

Palokankaan pientila

Alussa oli Vehkosuo

Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi

Pienenpieni farmi

Iso-Orvokkiniitty

Villa koira

Mrs Sinn

Torpan Tyttö

Ku ite tekee

Luomulaakso

Saman otavan alla

Caramellia

Airot ulapalla

Villa Kotiranta

30 vastausta artikkeliin “Suunnittelun suuri suu”

  1. Olen saanut mullan mukana myös ei-toivottuja siemeniä (rikkanenätti) ja niiden kasvien pois kitkemisessä oli iso työ, joka varmaan vielä jatkuu. Toivottavasti et saa vastaavia tuliaisia.
    Meillä oli kerran esikoisen kanssa vastaava haave, saada omaa ketsuppia. Istutimme järkyttävän määrän tomaatteja, saimme valtaisan sadon. Ja kaiken syömme tuoreena 😀 Mikään ei voita vastapoimittua tomaattia aamuvarhain. Siinä on vielä yön viileys sisällä ja auringon lämmittämä pinta ja se maku ❤

    1. Se on niitä harvoja rikkoja joita en haluaisi. Onneksi multa menee muualle kuin pellolle joten jos epätoivottuja kasveja mukaan tulee niin lavasta ja tomaattipenkistä rikkoja on helpompi pitää kurissa. 🙂

      Tuota vähän pelkään että kaikki tomaatit tulee syötyä niin ettei purkkiin pääse yhtään. Itse kasvatetut on vain eri hyviä

  2. Meillä tapaa koira syödä taimia ja isompiakin kasveja ja onpa se yhtenä vuonna kaivanut pellolta ja syönyt siemenperunaakin. 😀 Toivottavasti loput taimesi selviävät ilman suurempia vaurioita.

  3. Julkaisethan sitten näitä suunnitelmia puutarhan suhteen kun ne ovat valmiina? Olisi kiva nähdä miten tarkkaan muut suunnittelevat tekemisiään.

  4. Liekö kevään siitepölyt jo silmissä kun luin ensin ”suunnittelun suuri suru” ja ihmettelin, että missä kohtaa se suru tulee vastaan. No eipä tullutkaan kuin pelkkää iloa. Itse en ole mikään maailman paras suunnitteluosastolla, vaan ryhdyn toimeen ja suunnittelua syntyy matkan varrella. Myönnän, monta karikkoa olisi estettävissä paremmalla suunnittelulla, varsinkin nikkarointihommissa.

    1. On se välillä suruakin. Varsinkin miehen osalta kun joutuu tekemään enemmän hommia kun minä vain istuskelen ja pyörittelen kynää huulien välissä 🤭

  5. Suunnittelu on vaan niin ihanaa. Tosin se saattaa olla myös salanimitys haaveilulle..
    Toteutus tapahtuu sitten kun suunnitelmat on oikeasti valmiit, kun romppeet on löydetty toteutusta varten ja kun on oikea ajankohta, kaikki ei ehkä toteudu tänä vuonna, kannattaa jättää haaveiltavaa (eikun suunniteltavaa) ensi vuodellekin!

  6. Sinikka Piipon kirjat ovat mahtavia! 🙂 Täällä olisi ehkä kissojen kanssa jotenkin vielä pärjätty mutta koiranpentu penkoo aivan kaiken, joten olenkin nyt siirtänyt taimikasvatuksen toiseen rakennukseen kokonaan. Tilaa on vähemmän, mutta toisaalta, loppujen lopuksi saattaa saada enemmän taimia valmiiksi asti… Ja olen kyllä vankkumaton maitohorsman kannattaja. Viime kesänä tein monesti piirakkaa missä oli maitohorsmaa, vuohenputkea, voikukkaa ja nokkosta perusaineksina. Ja kanoillehan horsmaa kuivattiin melkoinen määrä, hyvin on maittanut pitkin talvea. Joten saa kyllä täälläkin kasvaa. Sitä paitsi ilokseni huomasin, että horsma haarautuu kun alkukesästä katkaisee varren. Sitten saa lisää tuoreita lehtiä myöhemmin kesällä!

    1. Salaatit on onneksi suht helppoja. Muistaa vain kastella etteivät kitkeröidy. Tuohon olen itsekkin kompastunut kun laiskana ajattelin että kyllä vettä maasta sen verran löytyy 😀

  7. Kuulostaa hyvin tutulta tuo, että suunnitelmat sen kuin suurenee, sitä mukaan kun suunnittelee. Monessakin asiassa 😀 Olisi mukavaa kokeilla joskus hyötykasvien kasvattamista, mutta nyt tuntuu arki muutoinkin niin hektiseltä. Ehkä vielä joskus 🙂

  8. Apua taas uusi kirja pakko saada listalle. Olen jotenkin yrittänyt poistaa mielestäni tämä osa alueen jotta ei tarvitsisi siihen perehtyä. Nyt olen kuitenkin tilannut sitä sun tätä rohtokasvia siemeninä. Pitäisi siis avata itselle tuotakin maailmaa. Lavakauluksien teko on täälläkin kesän hommien listalla. Vielä kun osaisi päättää minkä muotoisena tahtoisi.

    1. Rohtokasvien opettelu on jännää puuhaa. Itse yllätyin kuinka se tempaa mukaansa. Luonnossakin kulkee ihan eri tavalla silmät auki 🤭

  9. Aloin juuri lukea tuota samaista Piipon kirjaa, mielenkiintoisen oloinen opus! Kuten hänen kirjansa aina tapaavat olla 🙂 Tuttua on täälläkin, että suunnitelmat lähtevät hieman paisumaan edetessään 😀 Monesti huomaa, että tulikin toteutettua jotain ihan muuta, kuin mitä alun perin piti.

  10. Mäkin tahtoisin jonkun rohtokirjan. Onko tuossa kirjassa hakemistoa niin päin, että voisi hakea vaivalla? Siis niin, että hakisin vaikka ihottuma tai unettomuus ja sitten tulisi lista siihen tepsiviä kasveja. Näin päin olisi mun mielestä enemmän hyötyä..

  11. Voi, älä huoli! Hyvin ehdit esikasvattaa, eikä ainakaan tule honteloisia taimia, kun eivät joudu taistelemaan liian heppoisassa valossa. Nythän valoa jo piisaa taimille mukavalla tavalla.
    Itse taistelin kovasti rikkaruohojen kanssa silloin kun aloitin puutarhapuuhailun ihan kokemattomana. Sitten aloin kylvää siemenet kasvimaalla vessapaperihylsyistä leikattujen renkaiden keskelle ja homma helpottui kummasti. Tiesi heti missä taimi on ja jos mullasta muualla nousi jotain, sen sai nyppästyä heti pois, jolloin rikkaruohot eivät päässeet viemään elinvoimaa varsinaisilta taimilta 🙂

  12. Tunnistan tuon paineen! taimet ovat parin sentin rääpäleitä ja tomaatteja ei tosiaan ole yhtään liikaan, muutama siemen ei itänyt ja pari tainta olen jo ehtinyt tappaakin (kuivuuteen tai liika kosteuteen..kuolisyy ei ole selvillä)
    Ehkä täytyy käydä hakemassa lisää tomaatin siemeniä. Kasvivalosta on selvästi ollut apua, mutta niitä pitäisi olla useampia tai isompi, että tomaatintaimetkin mahtuisivat sen alle.

  13. Hyvältä kuulostaa suunnitelmasi! Minulla on kaksi kasvilaatikkoa, joten suuria viljelysuunnitelmia ei tarvitse tehdä. Enkä ole esikasvattamassa mitään. Kolmannen laatikon voisi kyllä ostaa…
    Ehdottomasti tulen jatkossakin tänne lukemaan, miten kasvihommat edistyy.

  14. Kiinnostavia suunnitelmia! Minäkin haluaisin tänä vuonna kokeilla tomaatin säilömistä eri tavoilla, sillä viime vuonna se jäi vielä vähemmälle huomiolle. Suunnitelmien kirjoittaminen ja listaaminen helpottavat kokonaisuuden jäsentämistä. Aurinkoista huhtikuuta!

  15. Mihin kasvimme kelpaavat on itsellä yksi kasvien hyötykäytön perusopus. Tuo Suomen luonnon lääkekasvit näyttää kyllä myös etäisesti tutulta – luultavasti se (niin monen muun omavaraisuusaiheisen kirjan kanssa) on ollut aikanaan äitini kirjahyllyssä. Nyt alan selkeästi olla siinä iässä että kaikki ne alkavat kiinnostaa itseänikin 😀
    Täällä myös yksi karvakäpälä, jonka vuoksi juuri mikään kasvi ei ole järin pitkäikäinen. Neilikka ja kliivia ovat kestäviä, lähes kaike muun minun pullukka Touho-kissani pistää matalaksi. Toinen kissoista ei puolestaan ole lainkaan kiinnostunut hortonomiasta.

  16. Tässä oli paljon asiaa, joka olisi voinut olla omasta kynästän, otsikosta alkaeni. Myös tuo, että luotan enemmän kirjoihin kuin googleen, sillä saa juuri niitä vastauksia mitä hakee, kun kääntää hakunsa päinvastaukseksi saa niitäkin. Pihatähtimö puuttuu täältäkin, meillä puhuttiin vesiheinästä, en ole tainnut edes nähdä sitä vuosiin missään. Kasvusto ja linnusto on kaikkialla muuttunut, kun ei ole hyötyeläimiä niinkuin ennen. Suosittelen lämpimästi rohtojen valmistusta, se on lopulta aika helppoa ja ainakin meillä on omat yskäntipat ja pihkasalvat toimineet hyvin.

  17. Hei, älä panikoi. Pieniä taimia täälläkin ja vähän vielä. Pari kuukautta vielä sisälläkasvatusaikaa edessä. Lämpöä tarvitaan ja valoa. 🙂
    Minäkään en osta multaa. Kitken useasti rikkaruohot käsin ja annan kanoille, lampaille ja hevoselle. Olen ostomultaan liian pihi ja köyhä. Kiva oli kuulla toisesta villin kasvimaan omistajasta.

    1. Meillä on miehen työpaikalta etu että saadaan edullisesti multaa joten käytän tämän röyhkeästi hyväkseni. Pelloilta ei vielä pääse hakemaan multaa joten joudutaan hiukan keplottelemaan sillä puutarhasta välivuosi ei ole vaihtoehto

  18. Tomaatit ovat siitä vekkuleita kavereita, että ensin ne kasvavat hirmuisen hitaasti, mutta sitten kun kasvu alkaa, voi lähes kuulla kohinan! Eli ei huolta, kyllä ne siitä kasvavat ja vankistuvat ❤

  19. Suunnittelu on keväänsuola, kun ei vielä kauheasti muuta pysty tekemään 😀 Tuo esittelemäsi kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, kiitos vinkistä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *