Sanoituksien merkitys

Jotkut kappaleet ovat sellaisia että itse tapahtuman pystyy kuvittamaan itse.

Viime viikot olen ollut hyvin kiireinen etten ole ehtinyt tänne päivitellä mitään. Aika ei ole ollut ystäväni, eikä se tunnu olevan sitä vieläkään. Kiireen keskellä on kuitenkin yksi asia mitä ehdin tehdä! Ja se on musiikin kuuntelu. Vaikka viime viikkoina olen kolunnut läpi erilaisia podcasteja on musiikki ollut aina läsnä. Lapsena myönnettäköön että keskityin enemmänkin itse musiikkiin enkä sanoituksiin, jolloin tuli kuunneltua sellaista musiikkia mitä kutsuisin tänä päivänä töryksi.

Rakastan musiikkia ja kuuntelen musiikkia paljon. Erityisesti mikä itseä kiehtoo on sanoitukset ja niihin uppoaminen. Sanoituksia voi tulkita eri tavoin ja se miten ne itseään koskettaa. Miten kappaleesta tulee se voimaannuttava samalla kun jotakuta toista se lähinnä ärsyttää. Meitä on monta tulkitsijaa ja haluaisin avata hiukan miten eri kappaleet itseä koskettaa. Tässä siis muutama esimerkki siitä mitä itse kuuntelen ja mitä sanoituksissa näen. Ota siis mukava asento sillä tästä tekstistä tulee normaalia pidempi!

Ne ikävät asiat menneisyydestä

Your love is not enough
I need to murder you to feel secure
The surface of love is rough
The state of death is honest and pure
When i kiss you i feel that you´re lying
You will be the death of me

Love is not enough, Lord of the lost

Tämä kyseinen pätkä on sellainen mikä kuvastaa suhdettani menneisyyteen. Se on opettanut minua paljon ja kovat oppirahat on tullut maksettaviksi mutta silti voin pahoin jos alan kaivella menneitä liikaa. Epäluottamus, viha ja kaikki se negatiivisuus mitä menneisyys pitää sisällään voisi minun puolesta jäädäkkin sinne. En halua niitä matkaani tulevaan.

I have reached the bottom
I can’t see the sky
I am down so low
Wanna be so high

I’m not strong enough for love
I am trying to get sober
I can never get enough
I am trying to get in touch
Not just waiting till it’s over

I have reached the bottom
I have touched the ground
All my plans forgotten
All my courage down

All these empty faces
They’re just walking by
I don’t even care
I can’t even cry

Sober, Lord of the lost

Yllättäen samalta tekijältä löytyy kokonainen kappale, johon voin samaistua täysin. Kyseinen kappale on vielä samalta levyltä kuin edellinen lainaus. Otin koko kappaleen sanat koska ne yksinkertaisesti kertoo sen mitä monet masentuneet tuntevat. Valitettavan moni käy pohjalla asti mutta itse uskon sen olevan se päätepiste, mistä lähdetään nousemaan ylöspäin. Sieltä saattaa se tahto parantumiseen löytyä mutta se vaatii paljon. Sairastunut ei myöskään koe olevansa rakkauden arvoinen tai tarpeeksi vahva näyttääkseen sitä muille. Vaikka juurikin rakkaus ja välittäminen on erittäin tärkeää paranemisen kannalta. Tunteettomuus ja tulevaisuuden suunnitelmien sumeneminen on myös osa tätä sairautta. Elämästä tulee tunteetonta, ilmeetöntä ja väritöntä.

Sinäkin siinä, tässähän minä
sitäkö samaa? Sitäpä sitä
Ota nyt jo itseäsi niskasta kiinni
Mitäpä jos sinä pidät suusi kiinni

Pohjalukemat ja pohjalta pintaan
pohjalla oppii vaikka puristaa rintaa
sisään- ja uloshengitys sattuu
voinko auttaa, painu vi&%#%&

Siinä on teille valitut sanat
olen puhunut.

ave satana!

Pohja on nähty, Mokoma

Mokoman keulahahmo Marko Annala osaa erittäin hyvin pukea sanoiksi sen miltä masennus tuntuu ja mitä se on. Minusta juurikin siksi että hänellä on omakohtaista kokemusta asiasta paljonkin. Sellainen ihminen, joka ei ole masennusta kokenut kuulostaa lähinnä rikkinäiseltä puhelimelta yrittäessään kertoa siitä. Markon kynästä on tipahtanut sanoituksiin useaan kertaan sellaisia kohtia mitä pystyn allekirjoittamaan täysin. Kyseinen pätkä on kappaleesta, joka mielestäni kertoo erittäin hyvin sen että miten masentunut aluksi saattaa suhtautua avun tarjouksiin ja niihin latteuksiin mitä ihmiset suustaan päästää.

Anna anteeksi kaikki mitä sanoin, mitä tein
Olen ollut heikko ja itsepäinen
Anna anteeksi huoli jolla hulluksi sinut tein
Olen ollut niin vajavainen
Kaikki mitä sanoin, kaikki mitä tein, kaikki mitä sanoin

En toivo mitään suurempaa
Tahdon saada sinut minuun luottamaan
Jälleen minuun luottamaan
Et voi noin vain unohtaa
Pyydän silti että hetki kerrallaan
Voimme uutta rakentaa

Marras, Mokoma

Mokomalta löytyy oikeasti todella paljon kappaleita joiden sanat ovat ehtaa timanttia. Ei siis yllätä että olen valinnut niitä tähän blogiini useamman. Kyseiset sanat on kuin luotu anteeksi pyytämään perheeltäni minkälainen olen heitä kohtaan ollut kun olen uinut syvimmissä vesissä. Ne sanat ja teot ovat olleet sellaisia että moni olisi antanut jo vain olla. Tänä päivänä monesti mietin kuinka tyhmä sitä on pitänyt olla ja minkälaiseen henkiseen ahdinkoon olen omat sisarukseni ja vanhempani ajanut ihan vain, sillä etten ole halunnut heiltä apua ja samaan aikaan anonut sitä. Turhauttavaa ja rasittavaa, sitä se on ollut.

Jo vain jotain nerokasta

Joskus vastaan tulee sanoituksia jotka vain yksinkertaisesti kolahtaa, sillä omanlaatuisella sävyllään, millä se on kirjoitettu. Niillä ei tarvitse olla sen suurempaa merkitystä.

”Paskalatinaa”, hän sanoo
Siemaa viinisuullisen
Hämärässä tavernan
Mua mittaa mulkosilmillään

”Minkäs teet, ei verkkotieto
Korvaa aitoo sivistystä”
Mutisen ja nostan pöytään
Kauppatavaran

Se keitetty on piispan kieli
Harmattanin aikaan saatu
Käärittynä silkkiliinaan
Jossa paavin kusta on

”Se nähdään, tulet mukanani
Kultaa tääll ei vaihda kukaan
Huijareita ymmärrän
Kun löydän, tapan sellaisen”

Alkemisti, CMX

Ensimmäisiä kertoja kun kyseistä levyä kuuntelin niin jouduin hieromaan korvia koska silmiä hierominen ei tässä kummastuksessa auttanut yhtään. Miten kukaan saa näinkin monimutkaiset sanat kuulostamaan hyvältä? Heidän liki koko tuotanto on samanlaista ja siitä olen erittäin hyvin hämmentynyt. Aivan kuin koko sanoissa ei olisi päätä eikä häntää vaikka tarina kulkee kokoajan eteenpäin, se vain täytyy hoksata sanoituksista. Kappaleiden kirjo on sitä luokkaa että se saa itsensä tuntemaan ihan normaaliksi. CMX on itsessään loistava taidonnäyte siitä kun puhutaan musiikillisesta taiteesta. Sanoitukset ovat simppelisti monimutkaisia ja teemat ovat kaukana tavanomaisesta.

Mä soitan ullakolla
pianoa vasaralla
Mä soitan ullakolla
sydän lovella
Sun uus rakastaja
Virhe vai vapahtaja?

Ei paholaisii oo, Maj Karma

Kuvaus siitä, että soitetaan pienoa vasaralla sai oman mielikuvitukseni liikkeelle siinä määrin, että voin kuulla äänen ja itse tapahtuman. Kun sanoitukset ovat tarpeeksi kierot niin kappale koukuttaa. Sanoituksien merkitys tulee myös tällä tavoin esille. Jotkut kappaleet ovat sellaisia että itse tapahtuman pystyy kuvittamaan itse.

Sattuu joka paikkaan
Yritän riisua itseni
Mutta nahka on liian tiukassa
Hävisin taistelun hulluudelle
Enkä mahtanut enkeleille mitään
Niitä asuu päässäni, sängyssäni ja saunassani
Sieltä ne minulle aukoo päätään purkinavaajilla
Housuihini väkisin vänkää tilannetta tutkimaan
Kun yritän aamukahvit juoda
On ne pinnejä kuppiini kantaneet
Töissä minulle huudetaan
Kun enkelit on koko päivän peiton alla käyneet
Siivillään kutitelleet, tisseillä yön tanssineet
Lakanoihin haaransa hanganneet
Akvaariossa harppunsa huljutelleet

To be contiuned kohtaus 3, Turmion Kätilöt

Niin, mitäpä tähän lisäämään. Turmion Kätilöt ovat yksi sellainen tekijä, jolla on tietty pilke silmäkulmassa sanoituksia tehdessä. Myönnettäköön että alunperin lähdin kuuntelemaan tätä industrial metal-yhtyettä soitannallisen puolen vuoksi. Se iski mutta ei siinä kauaa mennyt kun virnuilin jo sanoituksien ihanalle kieroudelle.

Herkkää ja voimaannuttavaa

Kuten meillä kaikilla, niin myös minulla on tietyt kappaleet jotka on kuunneltava silloin kun on paha olla. Silloin kun mieli muuttuu mustaksi niin kaikkein suurin virhe on kuunnella sellaista musiikkia joka ruokkii pahanolon tunnetta. Tämän virheen olen itsekkin tehnyt ja todella toivon että sellaiset kappaleet, joita nimenomaan tekisi mieli kuunnella, jätettäisiin kuuntelematta.

Onko jossain minulle koti
johon joku minua kaipaa?
Ryntääkö joku syliin
jos olen ollut poissa pitkän aikaa?
Itkeekö joku jos kuulee minun kuolleen pois?
Huomaako edes kukaan?
Onko haudallani kynttilöitä?
Kukkia saanko mukaan?

Mutta minulta puuttuisi rakkaus, Mokoma

Kun mieli painuu oikein alas on tämä hyvä muistutus siitä miten asiat oikeasti ovat. Kun itseltä kysyy kappaleen sanoituksien kysymyksiä niin joudun toteamaan joka kerta vastaukien olevan aina sama. Ja se on kyllä!

I will stay forever here with you
My love
The softly spoken words you gave me
Even in death our love goes on
And I can’t love you, anymore than I do

Even in death, Evanescence

Harvemmin rakkauslaulut saavat aikaan väristyksiä mutta tämä kyseinen kappale sen tekee. Sanat ovat yksinkertaisesti kauniit ja sen mitä sillä halutaan kertoa on kuvaus siitä todellisesta rakkaudesta, jonka jokainen toivoo löytävänsä. Sen joka ei kuole koskaan.

Is it as fake as you are true?
Is love as great as life is cruel?
We’re lost in a heartbeat
When everything’s destroyed
We find a heart inside the void
Left behind.
Is it yours or is it mine?

Lost in a heardbeat, Lord of the lost

Kauniita, erikoisia, hauskoja ja mielikuvituksellisia sanoituksia on maailma täynnä. Tässä pieni otos siitä mitä minä kuuntelen ja miksi. Mitä sinä kuuntelet ja keskitytkö sanoituksiin vai herättääkö kappaleen jokin muu osa mielenkiintosi?

9 vastausta artikkeliin “Sanoituksien merkitys”

  1. Sulla on ollut niin mielenkiintoista puuhaa siellä, ettei ole ihme ettet ole tänne ehtinyt kirjoitella mitään.

  2. Riippuu tosi paljon biisistä ja omasta mielentilasta. Usein musiikki soi vain taustalla ilman, että kuuntelen sanoja sen kummemmin. Se on siellä taustalla sellaisena kivana tunnelman tai piristyksen tuojana.

    On kuitenkin paljon biisejä, jotka koskettavat juuri sanoitusten vuoksi. Myös nokkelat ja hauskat sanat saavat tykkäämään biisistä.

  3. Musiikki ja niiden sanat ovat mulle olleet aina lääkettä ja tuoneet voimaa. En oo itse myöskään mitenkään genreuskovainen ja koenkin, että se on eräänlainen rikkaus kun voi herätä klassiseen musiikkiin ja käydä niin Rammsteinin kuin Jari Sillanpäänkin keikoilla -ja paljon riippuu myös esimerkiksi fiiliksestä ja mielentilasta, että mikä musiikki soi 🙂

  4. Ihana postaus! Parhaiden biisien kohdalla sanoituksia tulee mietittyä paljonkin, etenkin suomenkielisten kappaleiden kohdalla. Viime aikoina ennen kaikkea Paperi T:n, Pyhimyksen ja Paula Vesalan sanoitukset ovat koskettaneet. Täytyypä tästä postauksesta inspiroituneena käydä kuuntelemassa myös esille nostamiasi artisteja! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *