Kierrättämisestä puhutaan paljon ja ihan syystä. Meistä jokainen tietää että kierrätetyt roskat päätyvät joko uudelleen kiertoon tai niistä kehitellään jotain ihan uutta, miksei puutarhassa tehtäisi samoin? Moni tekeekin ja ihan huomaamatta. Useammalle on itsestäänselvyys että biojätteet menee kompostorin kautta sinne, missä multaa nyt tarvitaankaan. Kuten muutkin omavaraisuuteen tähtäävät bloggaajat, myös minä aion kertoa omat kierrätysvinkkini joita käytän omassa puutarhassani.
Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee
Ja puhun nyt ravinteiden kierrosta. Jokainen kasvi tarvitsee lannoitteita. Toiset enemmän kuin toiset, mikä on otettava huomioon viljelykierrossa mutta ei nyt takerruta siihen. On päivänselvää että ravinteita kierrätetään viljelykierron sekä biojätteiden kautta mutta entäs muut jätteet? Kuten ihmisten omat? Niin, tämä herättää kummastusta ja jopa vieroksuvia ajatuksia. Meillä kotona tämä ajatus lähti heti liikkeelle kun putkiremonttia tehtiin. En halunnut tuhlata vettä ja energiaa siihen että minun jätökset käsiteltäisiin jossain laitoksessa. Parin vuoden kompostointi on tarpeen enenkuin lannoite päätyy takaisin kiertoon. Virtsa taas käy lantrattuna hyvänä lannoitteena myöskin.
Meille kaikille on tuttua että lannoitteita laitetaan peltoon ja se että lannoite kynnetään maan sisään tämän jälkeen piiloon haisemasta. Meidän tavoin homma ei menekkään ihan niin. Lannoittamisen jälkeen lanta kyllä käännetään peltoon, mikä tarkoittaa sitä, että meillä peltoja ei käännetä joka vuosi koska peltojakaan ei lannoiteta yhtä tiuhaan. Eikä tämä tarkoita kuitenkaan sitä ettei peltoja huollettaisi, päinvastoin.
Viljelykierron mukaan sellainen peltolohko johon olisi tulossa paljon ravinteita tarvitseva kasvilaji, saa enemmän lannoitteita sekä perusteellisen maanmuokkauksen. Kannattaa huomioida että kyseiselle peltolohkolle kylvää sellaisia kasvilajeja jotka hyötyvät toimenpiteestä eniten. Hyvänä esimerkkinä peruna. Perunan vuoksi maan muokkausta tapahtuu valtavasti ja peruna vaatii runsaasti ravinteita. Perunan jälkeen voi samalle peltoalueelle kylvää sellaisia kasvilajeja jotka vähentävät tautipainetta perunalle ja joiden sadonkorjuu vaatii vähän maanmuokkausta, jolloin maakin saa levätä. Hyvänä lisänä olisi jos maahan jäisi perunan jälkeen orgaanista maa-ainesta, sillä perunasta sitä jää aika vähän.
Miettimään olen jäänyt sitäkin että eikö olisi näppärää käyttää hyödyksi edellisen vuoden kasvijätteet katteena tulevaan vuoteen. Esimerkiksi herneestä jää paljon kompostoitavaa ellei varsia kerää eläimille syötäväksi ennenkuin ne puutuu. Mielessä kävi yrittää käyttää herneen varsia katteena seuraavan vuoden kasveille. Sen verran vain tekee penkkiin tilaa että kylvörivin saa tehtyä ja katsoo että kasville jää valoa. Kuka tietää kuinka susi tämä ajatus on mutta yritetään.
Kierrätyskikkoja
Kuten tavallista niin juttuhan lähti rönsyilemään. Vaan haittaneeko tuo. Sitä olen vain jäänyt miettimään että mahdetaanko me kierrätää jopa liikaakin. Itseäni kummastuttaa syksyisin lehtien siirtäminen kompostiin muhimaan ja keväällä nurmen lannoitus. Eikö olisi helpompaa ja edullisempaa murskata lehdet ruohonleikkurilla syksyllä nurmelle lannoitteeksi? Keväällä sitten haravoisi ylimääräisiä pois jos sellaista jää näkösälle häiritsemään. Vaahteran kyllä ymmärrän sillä lehdet ovat aika isoja ja niiden murskaaminen on oma operaationsa. Jos vaahtera pihassa olisi niin käyttäisin lehdet kasvulavojen suojana ja katteena. Lehtiä tosin voi käyttää talvisuojana myös muille kasveille.
Toinen kierrätyskikka on vähän erikoisempi ja ei vastaan ole tullut kovin montaa joka tätä harrastaisi. Keväällä jos kellarin uumeniin on jäänyt viimesadon porkkanoita, eikä niitä ehditty syödä niin tuikkaa ne takaisin kasvamaan. Porkkana on kaksivuotinen kasvi ja toisena vuonna porkkana kukkii. Päätin kiusallanikin testata tätä ja sain kuin sainkin porkkanan kukkimaan. Harmikseni kesä oli mitä oli minkä vuoksi kukinta viivästyi ja siemenet näyttää jäävän saamatta. Mutta toimii!!
Monella esimerkiksi porkkanan naatit menevät automaationa biojätteisiin. Meillä porkkanan naatit syödään joko itse tai sitten niistä pääsee nauttimaan eläimet. Nuoret porkkanan naatit toimii salaateissa sellaisenaan. syksyllä naatit päätyy eläimille ruuaksi ja niistä pääsee nauttimaan vähän kaikki. Tämä sama toimii muillakin juureksilla kuten punajuurella. Toimii niin tai näin niin ei ne hukkaan mene. Naatteja ja lehtiä voi kierrättää omassa puutarhassa monin eritavoin.
Muita puutarhassa kierrätykseen paneutuneita blogeja löydät alhaalta! Mukavia lukuhetkiä!
Meillä kierrätetään ja roskatkin lajitellaan huolella. Tonttia kaivellessa olemme törmänneet edellisten asukkaiden tunkioihin ja niiden maatumatttomiin roskiin. Täytyy sanoa, että on kyllä urakka perata niitä 🙁
Vaahteran ja tammen lehdet käyvät myös kasvimaalle katteeksi, jos niitä kaikkia ei aja ruohonleikkurilla silpuksi ja levitä nurmikolle.
Porkkanan naatteja voi käyttää kuulemma lankojen värjäykseenkin. En ole koskaan kokeillut, kun syötän ne ennemmin elukoille!
Pienin askelin itsekin mittavampaa kierrätystä kohti yritän astella 🙂
Kierrätys on kyllä tärkeä ja ajankohtainen aihe. Monella tavoin teillä kierrätetäänkin. Tuota porkkanakikkaa voisin joskus kokeilla itsekin. Mukavaa syyskuuta!
Me kierrätetään kaikki mahdollinen todella tarkkaan. Omassa pihassa on sekajäte (180l astia tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa), biojäte ja muovinkeräysastia. Kaikki muu viedään ekopisteelle. Myös ruokahävikin määrään kiinnitetään huomiota. Ihan hävettää, jos ruokaa menee haaskiin. -Katta /Arki(paska)ruokaa http://www.arkipaskaruokaa.fi
Jätteiden kierrätys olisi tosiaan pitänyt mainita. Täällähän on aiemmat asukkaat laittaneet pienpuhdistamon talon jätevesille joten vesivessa on käytössä. Mutta harmittaa kyllä kaikki se vesi mikä menee hukkaan sitä kautta. Mietiskelen sellaista ratkaisua että virittelisi ainakin kesäksi harmaiden vesien kierron puutarhaan, en vaan ole keksinyt miten sen toteuttaisi. Jätteiden kierrätyksestä täytyy tosin mainita kissanhiekka. Neljältä kissaltahan tulee melkoisesti materiaalia joten viritin nyt yhden kompostorin nimenomaan tätä tarkoitusta varten. ”Hiekka” on puupohjaista, joten sopivasti kasviainesta lisäämällä homman pitäisi toimia ihan ok. Lehtien haravointihan on sinänsä ihan tarpeetonta mutta itse tuumailen asian niin että haravalla saa kerättyä raaka-aineita kohopenkkejä varten 😀 Esimerkiksi maissit kasvoivat kohopenkissä mikä on noin 80% vaahteranlehteä. Nythän tosin vaahteranlehteä ei saada niin paljon kun yksi suurimmista vaahteroista jouduttiin kaatamaan viime talvena. Mutta eiköhän näistä nykyisistä puistakin muutama kohopenkki kerätä 🙂
Rönsyile jatkossakin! Tosi hyvä kirjoitus ja nuo kuvat on todella upeita! Lehtien jättäminen maahan on nykyään jopa suotavaa. Jos lehtiä tulee ihan hirveesti ja ne tökkii silmää, osan voi haravoida kasoiksi joissa sitten talvella uinuu monet hyödylliset hyönteiset ja loput voi tosiaan ajaa ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää maahan. Sieltä ne kyllä katoaa ennen kun uusi suvinurmi on taas leikkuuta vailla. Näin mekin ollaan tehty monet vuodet, osin kyllä ihan laiskuudesta, mutta nykyään sädekehää kiillotellen ekotekona ;D
Yllättävän paljon naatteja ja vihannesten lehtiä pystyisi syömään, vaikkei sitä tule aina ajatelleeksi.
Heh, nykyihmisille se vesivessa on niin pyhä. Tulee vain mieleen kuinka paljon vettä säästyisi, jos useammalla taloudella olisi kuivakäymälä /huussi. 😀
Ajatuksia herättävä, tärkeä aihe! Hienoa, että annat ajattelemisen aihetta ja itse sain ainakin uusia oivalluksia kierrättämisen suhteen – vaikka puutarhaa meillä ei olekaan.
Ravinteiden kierrätys on minusta kaiken kierrätyksen alkupiste. Ilman sitä ei oikein tule mitään muutakaan kierrätettävää.