Raha omavaraisuudessa

Suomessa täydellinen omavaraisuus ei ole mitenkään mahdollista. Jokainen meistä tarvitsee rahaa. Jokainen meistä vain eritavoin ja rahaa menee erilaisiin asioihin. On aika avata omaa rahankäyttöä.

Olen joutunut pitämään somelomaa bloginin puolella nyt pidemmän aikaa. Syy tähän on ollut jalan suoristus leikkaus josta olen lähtenyt hyvin toipumaan. Kuukausi takaperin en olisi pystynyt pitämään jalkaa ala-asennossa niin pitkään että olisin saanut tekstiä aikaiseksi. Tietokoneella olen viimeksi käynyt parisen kuukautta takaperin. Nyt kuitenkin vointi sallii jo paremmin liikkumisen ja päätin että somepaussi saa luvan riittää! Täällä sitä taas siis ollaan! Tervetuloa mukaan!

Raha, tuo välitön paha

Raha tilanteeni ei ole mikään salaisuus. Onhan siitä puhuttu julkisesti Some deep storyn uudella kaudella. Tilanteeni ei ole vakiintunut tästä vaan kiikun tilanteessa edelleen, jossa nollatulot ovat hyvinkin mahdolliset. Kuvauksien aikana olin täysin riippuvainen mieheni rahoista. Ennen se saattoi olla täysin normaalia ettei perheeseen naisen kautta tullut tuloja mutta nykypäivänä se saattaa aiheuttaa riitoja, häpeää jopa eroja. Onneksi oma mieheni omaa ajatusmaailman että me vedetään yhtä köyttä ja että raha on tuolloin vain välitön paha.

Omavaraisuutta tavoitellessa varsinkin alkuinvestoinnit ovat kalliita. Jossain vaiheessa kuitenkin tilanne kääntyy ja kun homma alkaa rullaamaan paremmin, alkaa rahaa jäämään muuhunkin. Kun pelloilta saa kerrättyä talven juurekset sekä osan vihanneksista ja mahdollisesti seuraavan vuoden siemeniä niin rahaa säästyy siemenkustannuksilta ja talvella ruokakustannukset ovat pienemmät. 

Kannattaako eläimet omavaraisuudessa?

Tätä asiaa kannattaa pohtia ihan jo senkin kannalta että pystyykö kuinka pitkälle olemaan omavarainen eläinten kanssa. Eläimistä riippuen saa lihaa, maitoa, munia, nahkaa, luita ja kenties se tärkein eli lantaa. Meillä tilanne on sellainen että eläimille omista pelloista tulee aika paljon, joten esimerkiksi heinää ei tarvitse ostaa. Meillä heinän syöjiä ovat nyt kanit, vuohet ja jos tulevaisuuden suunnitelmat pystytään toteuttamaan niin naudat myöskin. Kanat veroittavat tietysti oman osansa heinistä. Näille kaikille heinät saadaan niitettyä omilta pelloilta. Myöskin eläimille tulevat juurekset saadaan omista pelloista.  Jos kaiken joutuu ostamaan muualta, tulee eläimille hintalappua vuosittain reippaasti. 

Vinkkejä siemenhankintoihin

Jokainen puutarhuri joutuu ostamaan siemeniä. Riippuen puutarhan suuruudesta ja satotavoitteesta kannattaa vilkaista myös ulkomaiden siemenkauppoja. Itse olen tilannut tulevan kasvukauden siemenet Saksasta Samenhous nimisestä paikasta. Harmikseni huomasin että tuolta tilaamani, parasta ennen päiväyksen ohittaneet chilit eivät lähteneet itämään paria lukuunottamatta ja niistäkin toisen söi kissa kun sai taimet käpäliinsä. Muuten olen hintoihin ollut tyytyväinen vaikkei sitä kautta kaikki siemenet ole halvemmasta päästä. Tästä syystä kannattaa vilkaista myös muiden paikkojen hintoja vertailu mielessä. Samenhouselta tilasin taimiastioita, jotka olen todennut hyviksi ja halvoiksi. 

Huomioikaa se ulkomaisilla sivuilla seikkaillessa että Eu:n ulkopuolelta ei siemeniä saa tilattua niin helposti tiukentuneiden säädösten myötä ja nyt tilannetta hankaloittaa Brittien ero Eu:sta, sillä Britit ovat suuri siementen tuottaja maa. Toivottavasti Eu saa tehtyä sopimuksen, jonka myötä siementen tuonti jatkuisi Euroopan alueelle kuten tähänkin asti.

Taimiastioissa ensimmäiset tomaatit ovat itäneet

Suuremman viljelyalueen haasteet

Meidän tila lasketaan pieneksi mutta viljeltävää aluetta on yli 10 hehtaaria eikä meillä ole suurempaa eikä oikein pienempääkään kalustoa peltotöihin. Töitä siis riittää mutta katteilla peltotöitä saadaan hieman vähennettyä. Siemeniä peltoon uppoaa melkoinen määrä ja tällä hetkellä siemeniin onkin mennyt yli 200€ eikä mukaan ole laskettuna siemenperunoita tai sipuleihin menevää rahaa laisinkaan. Myöskin marjamaan kulut ovat vielä kysymysmerkki. Miten ihmeessä uskallamme investoida tälläisillä summilla suureen peltoalaan näin pian? 

Niin tosiaan. Meidän pellot ovat tukikelpoisia ja vaikka toisinaan tekisi mieli heittää tukiviidakko kankkulankaivoon ja jättää tuet nostamatta niin kuitenkin päätös alkaa kallistua sen puoleen että tuet pelloista nostamme. Minulle on sanottukkin että täytyy hölmö olla ettei tukia nosta mutta toisinaan on tullut mietittyä, jos alasta ei kuluja tulisi niin voisi hyvin olla ettei me tukia nostettaisi. Olisiko se kaiken sen stressin ja säädösten noudattamisen arvoista? Uskon että kaikki tulee vielä kääntymään parhainpäin. Tuet olisivat kieltämättä taloudellisena tukena toiminnassa, sitä en voi kieltää.

Koska meillä ei ole kalustoa, joudumme maksamaan toiselle taholle siitä että pellot käännetään ja äestetään. Myöhemmin kesällä heinä pitäisi kaataa ja koska en todellakaan jaksa alkaa viikatteen kanssa kaatamaan yli kolmen hehtaarin alaa niin sama kuvio toistuu. Syksyisestä viljan korjuusta puhumattakaan. Rahaa siis tarvitaan ja toisinaan hirvittää miten meidän käy. On vain pidettävä lippu korkealla ja keksittävä aina se vaihtoehto B niin kauan kunnes voitetaan lotossa sopiva summa, eikös se näin mene!?

Toistaiseksi itselläni ei ole kuin arvailuja siitä kuinka paljon rahaa tulee menemään ja mitä tulemme säästämään mutta tulen päivittämään asiaa kyllä. Ensi vuonna olen jo paljon viisaampi ja tilanne pelloillakin hellittää. Alku on aina se kaikkein raskain.

Itselläni ei hirmuisesti ole teille vielä kerrottavaa eikä kauheasti neuvoja joten itsekkin mielenkiinnolla odotan mitä muut ovat pohtineet asian tiimoilta. Onhan taas kuun ensimmäinen maanantai ja se tarkoittaa yhteispostausta omavaraisuuteen tähtäävän poppoomme kanssa.

16 vastausta artikkeliin “Raha omavaraisuudessa”

  1. Tuo on muuten tosi hyvä pointti että siementen ostossa saa jatkossa olla entistäkin tarkempi! Jännä nähdä miten Brexit vaikuttaa asiaan, varmaan tänä keväänä kaupat myyvät vielä viime vuonna hankittuja brittien siemeniä mutta ensi keväänä voikin olla jo toinen tilanne saatavuuden kanssa.

    Ja tosiaan tuo tukiviidakko on sellainen asia etten uskalla edes ajatella miten paljon siinä on hommaa :/ Paljon tosiaan kuulee sitä, että jos yhtään haluaa kokeilla uusia asioita niin kaikki on tehtävä omilla rahoilla. Jatkossa varmaan eri tyyppiset osuuskunta-systeemit yleistyvät tilannetta helpottamaan. Varmaan teidän tilanteessa yrittäisin löytää jonkin helpon kasvin mikä ei ole vielä kovin yleinen ja yrittäisin tuottaa sitä myyntiin. Esim hunajamarjaa ei vielä ole paljonkaan tarjolla joten sen itsepoiminnalla voisi olla kysyntää? Mutta väistämättä joutuu varmaan kikkailemaan useamman vuoden näiden tukien kanssa, teki mitä vaan 🙁

    1. Eikä!! Meillä on varattuna alaa juurikin hunajamarjoille. Kasvi itsessään kiehtoo ja tarkoituksena olisi myydä sitä lähikuntien Rekoissa kunhan satoa alkaa tulla.

      1. Hunajamarjat on siitäkin hyvä, että se tuottaa satoa jo nuorena. Tietenkin vähemmän, mutta me päästiin maistelemaan marjoja jo istutuskesänä. Nyt puskat taitavat valitettavasti ottaa takapakkia ja pahasti kun jänöt pääsivät niiden kimppuun paikoiltaan pois lähteen verkon vuoksi..

  2. Mielenkiintoinen kirjoitus! Itse nykyään kapungissa kerrostalossa asuvana en voi edes kuvitella, minkälaista olisi kotitarveviljely maatilalla. Meillä sitä voidaan tehdä vain parvekkeella ja lähimetsikköön sijoitetuilla viljelylaatikoilla. Hyvin niilläkin, mutta pinta-ala on pieni. 😀

  3. Tosi mielenkiintoisesti kirjoitettu! Meillä omavaraistellaan paljon pienemmällä mittakaavalla lähinnä istutuslaatikoiden, marjapensaiden, hedelmäpuiden ja kasvihuoneen turvin, joten oli kiva päästä lukemaan maatilan näkökulmaa asiaan. Aurinkoista maaliskuun alkua!

  4. Teillä on kadehdittavan iso ala harjoittaa omavaraisuutta. Meillä on pieni tontti ja siihen on turha haaveilla mistään viljapellosta. Todella kiva päästä kurkkaamaan tilannettanne 🙂

  5. Mä olen hankkinut siemenet kotimaasta, maatiaiselta tai hyötykasviyhdistykseltä. Käytän myös paljon facebookin harrastajaryhmiä, joiden kautta saa edullisesti esimerkiksi tomaatin siemeniä. Joinakin vuosina olen kerännyt siemeniä myös itse, mutta viime vuosi oli sen suhteen huono. Loppui jaksaminen kesken, kaiken muun homman ohella ei vaan enää saanut aikaiseksi kerätä siemeniä talteen..

  6. Useamman kerran viikossa tulee ajeltus Hankkijan vaihtokonerivistön ohi ja kyllä se edelleen jaksaa ihmetyttää miten iso traktori tai puimuri voi maksaa pienen omakotitalon verran. Pienetkin ovat usein kymppitonneja. Toisaalta se on kirkastanut hyvin miksi ihmeessä hevostalleilla tehdään monesti asiat käsin ihan typeryyteen asti, mutta kyse onkin rahan puutteesta. Ei ole heppojen tuloista kattamaan koneiden ostohintoja.

  7. Kiitos siemenvinkistä ja kiva kuulla ajatuksia vähän suuremmilta viljelyaloilta. Pikaista paranemista!

  8. Joitain vuosia sitten tilasin eräästä nettikaupasta taimia, mutta laatu huononi vuosi vuodelta. Lopulta päätin, että asiakkuus saa loppua. Harmitti, kun ei ollut laittanut siemeniä multiin, koska oli päättänyt käyttää mikrolisättyjä taimia ja taimet kuolivat, joten lopulta ei ollutkaan mitään kunnollista kasvatettavaa.

  9. Minne ihmeeseen aiempi kommenttini on hävinnyt. Olen pahoillani, että linkki blogiisi puuttui sivultani. Jouduin tekemään linkit puhelimella ja se oli yhtä tiherrystä.
    Jaksamista ja onnea. Mielestäni tukia pitäisi hakea. Vaikka byrokratia, määräykset ja tarkastukset varmasti kiukuttavat.
    Linkki on nyt lisätty.

  10. Kiva kuulla, että toipumisesi on edistynyt!

    Meillä itsellä on niin vähän maata, että meillä on heinät ja kaurat ostona. Tosin, niihin meni viime vuonna rahaa 300e ja 100e. En pidä sitä kovinkaan kalliina, koska heinänsiemen on tosi kallista, pitäisi olla välineet ja puitteet puida ja varastoida vilja. Ja koska meillä ei ole näiden lisäksi aikaakaan, mielelläni ostan edullisesti eläinten ruuat lähitiloilta.

  11. Selvästi olisi työhevoselle tarvetta, jolla saisi peltohommiin apuja 🙂 Harmi vaan kun niiden ylläpito ja hankinta on aika iso investointi. Ja eläinlääkärikulut ihan hurjia välillä.

    Kiinnostuksella jään odottamaan miten teillä hommat edistyy.

    Tosi kiva lukea tätä blogia, tämä on niin raikas ja erilainen. Tsempit tulevaan!

  12. Miten pitkä toimitusaika oli tuolta Samenhausista ja miten tapahtui maksu? Katselin että olisi ihan monipuoliset valikoimat.

    1. Toimitus on suhteellisen nopea. Paketti on kotiovella parissa viikossa. Ja paketti tosiaan tuodaan suoraan kotiin mikä oli ihana yllätys. Maksua en muista mitä vaihtoehtoja oli kun valitsin luottokortin ja sillä olen tilaillut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *