Monella on se käsitys että viljelijät pitävät pitkälti yhtäköyttä. Harmikseni olen huomannut että viljelijät ovat jakautuneet luomun kannattajiin ja ei kannattajiin. Töksähteleviä, jopa törkeitä kommentteja pääsee lukemaan kun seuraa keskustelua viljelystä, jossa mietitään lähteäkkö luomuun vai ei. Sinänsä naurettavaa että törkeyksiään näppäimistölle suoltaa henkilöt, jotka eivät kasvojaan näytä tai nimeään kerro. Kannattaako näitä niin todesta silloin ottaa? Järjellä ajateltuna ei. 

Vaan miten tämä liittyy minuun ja meidän tilaan? Olen saanut osakseni facebookissa tytöttelyä, vähättelyä jopa haukkumista sen vuoksi että poikkean hyvinkin paljon valtavirrasta. Miksi teen niin? Koska valintani on ennemmin luonnonmukainen.

Syitä eripuraan on aiheuttanut suhtautumiseni peittausaineisiin, myrkkyihin, peltojen kunnostamiseen, kasvilajien määriin sekä kumppanuuskasvein viljelyyn.

Olen erilainen! Hyväksy se!

Peittausaineita käyttämällä saisit arviolta 300 kiloa paremman viljasadon. Ei ole mitään järkeä lähteä viljelemään ilman!

Peittausaineet lisäävät kyllä sadon määrää mutta samalla aiheuttavat haittaa pölyttäjillemme. Meillä itsellämme on mehiläisiä. En hankkinut niitä sen vuoksi että voisin peittausaineilla sotkea mehiläisten suuntavaiston mikä johtaa ahkeran pölyttäjän kuolemaan. 

Peittausaine ei myöskään vaikuta vain omiini vaan esimerkiksi luonnossa elelevät kimalaiset ovat tulilinjalla. Unohtamatta monia muita luonnossa eleleviä hyönteisiä. Peittausaineissa on neonikotinoidia joka on suora hermomyrkky hyönteisille. Hyönteisille pienikin määrä myrkkyä on tappavaa. Yhtään asiaa ei lievitä se tieto että Englantilaisen Sussexin yliopiston tutkijan, professori Dave Goulsonin mukaan, peittauksessa käytetystä neonikotioidista karkaa 95% maaperään aiheuttamaan tuhoja. (Lue lisää tästä)

”Mitä järkeä lähteä kasvattamaan rikkaruohoja? Pelloissa on hirveä siemenpankki ja ilman myrkkyjä se vain kasvaa. Luomussa kasvatetaan rikkakasveja”

Luomussakin on toki paremmat mahdollisuudet rikkakasvien kasvaa mutta ei se myrkky ole ainoa vaihtoehto niiden torjumiseen. Itsehän ajattelin lähteä taistoon ihan vain olkikatteella. Olkikate tukahduttaa rikkakasvien kasvun ja pidättää paremmin kosteutta maassa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Näppärää vai mitä. 

Kyllähän peltoja pitää kyntää. Eihän ne muuten pysy kunnossa!

Ja vastaukseni on jälleen eriävä. Jatkuva peltojen kääntäminen tuhoaa matojen elinolosuhteet. Madot ovat ystäviäni ja siksi rauhoitankin kyntämisvimman meidän pelloilla useammaksi vuodeksi kerrallaan. Nyt ne on pakko kääntää jos meinaa saada sinne kylvettyä yhtään mitään mutta jatkossa peltoja käännetään niin harvoin kuin mahdollista. 

Ja miksi näin? Ihan jo sen vuoksi että madot pitävät huolta luonnollisesti maan kunnosta touhuamalla kuolleiden kasvinosien ja katteen parissa. Madot kuohkeuttavat mullan puolestani ja toimivat tehokkaina apureina pelloissa. Ilokseni viime syksynä huomasin pelloissa olevan kivasti matoja. varsinkin niillä paikoin mitä ei olla viljelty pitkään aikaan. 

Nyt ei taida tytöllä olla käsityskyky ihan kunnossa. Et ole mikään viljelijä jos pidät jotain puutarhaa pellossa. Sinulle ei pitäisi tukia maksaa ollenkaan.

Saattaa muiden viljelijöiden korviin kuulostaakkin oudolta etten tyydy neljään kasvilajiin jota viljelen. Miksi viljelisin meidän peltoja yksipuolisesti kun mahdollisuudet olisivat paljon suuremmat. En tee muutamalla kasvilajilla mitään. Haluan monipuolisuutta. 

Jos lähtökohta on se että kaikki myydään ulos tai viljat ja rehut tehdään omalle kymmen ellei monikymmen päiselle karjalaumalle niin silloin me ollaan jo ihan eri planeetoilta. Meidän tilan tuotanto kohdistuu lähinnä meihin itseemme. Emme vedä hehtaari tolkulla viljaa koska emme tarvitse niin paljoa. Emme myöskään viljele porkkanaa hehtaari mitalla koska me emme niin suurta määrää tarvitse. Osan myymme toki ulkopuolelle ja siinä onkin meidän tilan valttikortti. Olemme monipuolinen pientila. Emme keskity muutamaan lajiin vaan tällä hetkellä listalla on yli 30 viljeltävää lajia. Saatoin itsekkin vähän naurahtaa kun laskin kuinka paljon mitäkin on nyt tulossa.

Mikä tolkku muka tuossakin on. Vaikeuttaa paperitöitä, vaikeuttaa sadonkorjuuta, vaikeuttaa kaikkea. Miksi ihmeessä pitäisi lyödä porkkana ja sipuli samaan penkkiin?

Siinä on paljonkin järkeä! Kumppanuuskasvein viljely tukee samassa penkissä kasvavia kasveja. Eihän luonnossakaan kasvit kasva omissa rykelmissään vaan ne kasvavat sekasin. Se on kyllä totta että melkoisen paperi shown tämä aiheuttaa mutta se ei ole taas minun päätökseni tehdä kaikesta niin byrokraattista. 

Kumppanuuskasvein viljely torjuu tuhohyönteisiä, tukee kasviparinsa kasvua, vähentää rikkaruohojen kasvutilaa mutta kyllä, se myös vaikeuttaa sadonkorjuuta. Nimittäin koneellista sadonkorjuuta. Mehän ollaan outoa porukkaa ja tehdään tämäkin käsin. 

Mitä tulee tuohon tukien maksamisen mäkätykseen niin sehän on vain sinun mielipiteesi eikä liikuta minua. Jos jotakuta ottaa ohimoon se että joku toinen viljelee hyvinkin eri menetelmin mitä itse, niin voisi hetken rupatella peilikuvalleen ja miettiä mikä siinä jurppii. Meidän tilalla tullaan viljelemään hyvinkin poikkeuksellisesti. ProAgrian työntekijä jonka kanssa olemme asioita nyt hoitaneet on myöntänyt ettei hänen urallaan ole vastaan tullut vielä yhtään meidän kaltaista tilaa. Olemme joillekkin se punainen vaate mutta se tulee olemaan myös tilamme valttikortti. Olemme pieni mutta monipuolinen ja viljelytapamme on mahdollisimman myrkytön. En ole itsekkään tavannut tilaa joka käyttäisi tuholaistorjuntaan uhrikasveja, joiden avulla hämätään ökkiäisiä pois itse sadon kimpusta. Tämä on meidän tie ja siitä pidämme kiinni. Eihän satojen määrät tai koko ole samaa luokkaa mutta tarvitseeko sen sitä ollakkaan. Odotan innolla syksyä jolloin pääsen summaamaan miten tämä meidän homma lopulta toimi.