Puutarhassa kiertää

Keväällä jos kellarin uumeniin on jäänyt viimesadon porkkanoita, eikä niitä ehditty syödä niin tuikkaa ne takaisin kasvamaan.

Kierrättämisestä puhutaan paljon ja ihan syystä. Meistä jokainen tietää että kierrätetyt roskat päätyvät joko uudelleen kiertoon tai niistä kehitellään jotain ihan uutta, miksei puutarhassa tehtäisi samoin? Moni tekeekin ja ihan huomaamatta. Useammalle on itsestäänselvyys että biojätteet menee kompostorin kautta sinne, missä multaa nyt tarvitaankaan. Kuten muutkin omavaraisuuteen tähtäävät bloggaajat, myös minä aion kertoa omat kierrätysvinkkini joita käytän omassa puutarhassani.

Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee

Ja puhun nyt ravinteiden kierrosta. Jokainen kasvi tarvitsee lannoitteita. Toiset enemmän kuin toiset, mikä on otettava huomioon viljelykierrossa mutta ei nyt takerruta siihen. On päivänselvää että ravinteita kierrätetään viljelykierron sekä biojätteiden kautta mutta entäs muut jätteet? Kuten ihmisten omat? Niin, tämä herättää kummastusta ja jopa vieroksuvia ajatuksia. Meillä kotona tämä ajatus lähti heti liikkeelle kun putkiremonttia tehtiin. En halunnut tuhlata vettä ja energiaa siihen että minun jätökset käsiteltäisiin jossain laitoksessa. Parin vuoden kompostointi on tarpeen enenkuin lannoite päätyy takaisin kiertoon. Virtsa taas käy lantrattuna hyvänä lannoitteena myöskin.

Peltoalaa löytyy paljon mikä vaatii hoitoa ja huolenpitoa

Meille kaikille on tuttua että lannoitteita laitetaan peltoon ja se että lannoite kynnetään maan sisään tämän jälkeen piiloon haisemasta. Meidän tavoin homma ei menekkään ihan niin. Lannoittamisen jälkeen lanta kyllä käännetään peltoon, mikä tarkoittaa sitä, että meillä peltoja ei käännetä joka vuosi koska peltojakaan ei lannoiteta yhtä tiuhaan. Eikä tämä tarkoita kuitenkaan sitä ettei peltoja huollettaisi, päinvastoin.

Viljelykierron mukaan sellainen peltolohko johon olisi tulossa paljon ravinteita tarvitseva kasvilaji, saa enemmän lannoitteita sekä perusteellisen maanmuokkauksen. Kannattaa huomioida että kyseiselle peltolohkolle kylvää sellaisia kasvilajeja jotka hyötyvät toimenpiteestä eniten. Hyvänä esimerkkinä peruna. Perunan vuoksi maan muokkausta tapahtuu valtavasti ja peruna vaatii runsaasti ravinteita. Perunan jälkeen voi samalle peltoalueelle kylvää sellaisia kasvilajeja jotka vähentävät tautipainetta perunalle ja joiden sadonkorjuu vaatii vähän maanmuokkausta, jolloin maakin saa levätä. Hyvänä lisänä olisi jos maahan jäisi perunan jälkeen orgaanista maa-ainesta, sillä perunasta sitä jää aika vähän.

Miettimään olen jäänyt sitäkin että eikö olisi näppärää käyttää hyödyksi edellisen vuoden kasvijätteet katteena tulevaan vuoteen. Esimerkiksi herneestä jää paljon kompostoitavaa ellei varsia kerää eläimille syötäväksi ennenkuin ne puutuu. Mielessä kävi yrittää käyttää herneen varsia katteena seuraavan vuoden kasveille. Sen verran vain tekee penkkiin tilaa että kylvörivin saa tehtyä ja katsoo että kasville jää valoa. Kuka tietää kuinka susi tämä ajatus on mutta yritetään.

Kierrätyskikkoja

Kuten tavallista niin juttuhan lähti rönsyilemään. Vaan haittaneeko tuo. Sitä olen vain jäänyt miettimään että mahdetaanko me kierrätää jopa liikaakin. Itseäni kummastuttaa syksyisin lehtien siirtäminen kompostiin muhimaan ja keväällä nurmen lannoitus. Eikö olisi helpompaa ja edullisempaa murskata lehdet ruohonleikkurilla syksyllä nurmelle lannoitteeksi? Keväällä sitten haravoisi ylimääräisiä pois jos sellaista jää näkösälle häiritsemään. Vaahteran kyllä ymmärrän sillä lehdet ovat aika isoja ja niiden murskaaminen on oma operaationsa. Jos vaahtera pihassa olisi niin käyttäisin lehdet kasvulavojen suojana ja katteena. Lehtiä tosin voi käyttää talvisuojana myös muille kasveille.

Toinen kierrätyskikka on vähän erikoisempi ja ei vastaan ole tullut kovin montaa joka tätä harrastaisi. Keväällä jos kellarin uumeniin on jäänyt viimesadon porkkanoita, eikä niitä ehditty syödä niin tuikkaa ne takaisin kasvamaan. Porkkana on kaksivuotinen kasvi ja toisena vuonna porkkana kukkii. Päätin kiusallanikin testata tätä ja sain kuin sainkin porkkanan kukkimaan. Harmikseni kesä oli mitä oli minkä vuoksi kukinta viivästyi ja siemenet näyttää jäävän saamatta. Mutta toimii!!

Porkkanan kukka

Monella esimerkiksi porkkanan naatit menevät automaationa biojätteisiin. Meillä porkkanan naatit syödään joko itse tai sitten niistä pääsee nauttimaan eläimet. Nuoret porkkanan naatit toimii salaateissa sellaisenaan. syksyllä naatit päätyy eläimille ruuaksi ja niistä pääsee nauttimaan vähän kaikki. Tämä sama toimii muillakin juureksilla kuten punajuurella. Toimii niin tai näin niin ei ne hukkaan mene. Naatteja ja lehtiä voi kierrättää omassa puutarhassa monin eritavoin.

Nuoria porkkanan lehtiä

Muita puutarhassa kierrätykseen paneutuneita blogeja löydät alhaalta! Mukavia lukuhetkiä!

Tsajut

Puutarhahetki- Suurien unelmien puutarhablogi

Omavarainen/Jovelassa

Elämää korvessa

Metsäläisten elämää

Caramellia

Laura eli Javis

Kah-Villakoira

Rakkautta ja maanantimia

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Pienenpieni farmi

Korkeala

Hellävarainen kasvojen puhdistus

Suolasta on helppo tehdä itselleen kasvovettä. Ei tarvita muuta kuin kuumaa vettä ja suolaa

Ennen käytin itse kauppojen tuotteita aika ahkeraan. Oli purkkia ja purnukkaa jos jonkin näköistä ja sekaiholle, rasvaiselle- ja kuivalle iholle omat tuotteensa. Monellekkin on jo käynyt tutuksi se, että näitä ihonhoitoon soveltuvia aineksia löytyy ihan omasta ruokakaapista ja ajattelin esitellä teille kaksi hyvin helppoa tapaa hoitaa ihoa kotikonstein.

Mustapäiden poisto

Tämä tapa poistaa mustapäitä on hyvin hellävarainen iholle, aika hajuton, myrkytön ja jämät kasvoilta on helppo pestä pois. Ei tarvita muuta kuin kananmunan valkuainen sekä paperia. Itse käytän tulostuspaperia mutta suosittelen käyttämään hiukan ohkaisempaa paperia, vaikka onnistuu se paksummallakin.

Paperista leikataan sopivan kokoisia paloja. Itse suosin kolmioita jotka on helppo leikata ja sommitella kasvoille. Leuan alueelle kannattaa joko leikata kaksi pienempää kolmiota tai repiä hieman isompaa kolmiota, jotta se asettuu ihonmyötäisesti eikä jää koholle.

Kolmiot kastellaan valkuaisessa ja asetellaan iholle. Kananmuna ei niinkään haise, joten kuivumisen odottelu ei ole hajun suhteen tuskallista tai tympeää.

Valkuainen kuivuessaan kiristää ihoa. Paperit kasvoilla ei paljoa hymyillä. Kuivumista on helppo testata venyttämällä omaa ihoa sormin. Kuiva keltuainen on tarrautunut ihoon ja ihoa kiristää venyttäessä. Tässä kuvassa huomaa hyvin sen miten käy jos leuan paperi on väärän mallinen. Se jää kuprulle eikä ihoa vasten. Tuonkin hoitaa helposti vaikka repäisemällä paperin rikki kupru kohdasta tai tekemällä kaksi pienempää paperinpalaa. Tämäkin riippuu paljon käyttäjän leuanmuodosta ja koosta.

Kuivuminen kestää noin 20 minuuttia, minkä jälkeen paperit voi irroittaa. Toisin kuin monet ihoon tarttuvat mustapään poistajat, näiden irroittaminen ei satu lainkaan. Paperiin jää kiinni niin mustapäitä kuin kuollutta ihoakin. Se verran täytyy mainita, että tiukimmat mustapäät eivät poistu tällä tavalla mutta mieluusti käytän ihon puhdistukseen mietoja ja helliä keinoja, joita voin käyttää vaikka päivättäin. Yli jääneen valkuaisen voi sujauttaa jääkaappiin ja käyttää lähipäivinä. Keltuaisesta eroteltu valkuainen säilyy jääkaapissa noin viikon verran. Keltuaisen taas voi ihan hyvin käyttää ruuanlaitossa. Keltuainen ei säily yhtä hyvin, joten se on käytettävä nopeammin.

Suolainen kasvovesi

Suolasta on helppo tehdä itselleen kasvovettä. Ei tarvita muuta kuin kuumaa vettä ja suolaa. Itse teen pieneen pilttipurkkiin desin annoksia, sillä minun kulutus on sen verran pientä ja olen ainoa joka tätä käyttää tässä taloudessa, niin ei ehdi mennä huonoksi.

Desi kiehuvaa vettä sekä 0,3 tl suolaa.

Suolan käytöstä ollaan niin puolesta kuin vastaan, eikä suolan vaikutuksista ole lääketieteellistä näyttöä. Toiselle sopii ja toiselle ei, ihan kuten muissakin kasvonhoitotuotteissa. Kokeilemalla siis selviää sopiiko suolainen kasvovesi juuri sinulle. Suola sitoo kosteutta, joten sen tehtävä on syväpuhdistaa ja kosteuttaa ihoa.

Suolavettä voi tehdä suurempiakin määriä kerrallaan. Itse teen pieniä annoksia ja tupsuttelen sen iholle. Sen voi tehdä esimerkiksi kestolapuilla, pumpulilla, vanulapuilla jne. Yksi keino on myös tehdä suolavesi suihkepulloon mistä veden voi suihkutella suoraan iholle. On vain pidettävä huoli ettei suolavesi päädy silmiin.

Toisen romu, toisen aarre!

Itsekkin olen välillä aika aktiivisestikkin seurannut mitä tavaroita roskalavalla annetaan pois ja olen hyötynyt annetuista tavaroista muutenkin kuin teatterin merkeissä.

Internetissä on useita eri paikkoja ja sivustoja joissa voi antaa omia turhia tavaroitaan ilmaiseksi pois. Tämä lienee kaikille tuttua juttua. Itse harrastan tätä myöskin ja talon oston jälkeen päätettiin että me luovutaan vanhoista keittiön kaapeista. Ikää niillä oli ihan kiitettävästi ja aluksi ajattelinkin että kunhan joku ne vain huolii niin menkööt. Yhteyttä minuun ottikin henkilö joka olisi valmis kaapit hakemaan. Samaan aikaan kolusin läpi myös Tori.fi sivustoa, jossa vastaan tuli ilmoitus missä etsittiin 50- luvun keittiön kaappeja. Kuinka sattuikaan, sillä meidän kaapit oli sopivan vanhoja ja otin yhteyttä tähän ilmoittajaan. Mittojen ja kuvien jälkeen sainkin odotella tovin että asiasta mitään kuului sillä lavastaja oli jäänyt miettimään ovatko kaapit sopivia… Siis niin hetkonen? Lavastaja? Voi kyllä, toinen ehdokas olikin Oulun teatteri joka etsi näytelmää varten rekvisiittaa.

Siinä sitten puntaroimaan kummalle annan kaapit. Yksityshenkilölle joka hakisi kaapit kotoa vaiko teatterille jolle kaapit pitäisi viedä toiselle paikkakunnalle. Kieltämättä jos kyseessä olisi ollut kaksi yksityishenkilöä niin olisin valinnut sen kumpi tulee hakemaan. Tässä tapauksessa vaakakuppi kallistui teatterin puolelle ja sovittiin milloin tuon kaapit heille.

Kaapit oli kyllä kieltämättä suloisen väriset mutta päätös luopumiselle oli kuitenkin helppo.

Perille päästyäni puhuttiin vielä kulukorvauksista ja yllätys oli suuri kun sain kuulla että toimittamalla kaapit ansaitsin itselleni muutaman lipun teatteriin. Mitään en ollut kaapeista vailla ja vastalahjaksi sainkin sitten liput! Ei käynyt mielessäkään kieltäytyä sillä teatteri on kiehtonut mutta aina jäänyt kokematta. Nyt olisi mahdollisuus päästä kokemaan jotain ihan uutta.

Kun matkaseura oli sovittuna ja saatiin päiväkin viimein lyötyä lukkoon niin käännettiin auton keula kohti Oulua. Menihän siinä monta monituista viikkoa ennenkuin saatiin porukka vapaaksi samalle viikonlopulle, vaan oli se sen vaivan arvoista. Harvemmin tulee vietettyä perheen kesken aikaa ja nyt sitten siihen tilaisuus annettiin niin siihenhän tartuttiin. Me saatiin varattua liput ajoissa ja kaikki näytti menevän enemmän kuin mallikkaasti. Niin, meitä kaikkia odotti ensimmäinen kerta kokea ihan oikeaa teatteria.

Näytelmä mitä lähdettiin katsomaan oli nimeltään Rakastunut Shakespeare. En tiennyt mitä odottaa joten kaikki tulikin jotenkin yllätyksenä. Oli yksi asia mikä kiinnitti erityisesti huomioni. Muistan kuinka koulussa tehtiin näytelmiä ja kohtauksen vaihtuessa käytettiin valoja pois tai kohtauksen vaihtuessa kaikki poistui lavalta. No eihän se oikeasti mene sinneppäinkään! Näyttelijät siirtelivät lavasteita lennosta niin että saivat kaiken sulautumaan hyvin yhteen. Jopa vaatteita vaihdettiin suoraan lavalla ja sekin kuului asiaan. Kohtaukset liukuivat toiseen eikä varsinaisia katkoksia tullut kuin välitauon kohdalla. Voisin siis sanoa että vaikka esitys kestikin yli kaksi tuntia välitaukoineen niin yhtään tylsää hetkeä ei tullut. Näytelmään yksinkertaisesti tempautui mukaan niin ettei ajan kulua edes huomannut. Jos jatkossa saisi aina valita kumpaan lähtee, elokuviin vain teatteriin niin lähtisin teatteriin!

Roskalavan hyödyt

Itsekkin olen välillä aika aktiivisestikkin seurannut mitä tavaroita roskalavalla annetaan pois ja olen hyötynyt annetuista tavaroista muutenkin kuin teatterin merkeissä. Itse asiassa ennenkuin talokauppa oli varmaa olin ehtinyt haalia kaakeleita roskalavan kautta itselleni. Kolusin myös kirpputoreja läpi ja sattuipa sitten niin että siellä myytiinkin avaamattomia laatikoita kaakeleita joille ei tullutkaan omistajilleen käyttöä ja niistä piti päästä eroon. Kävin siis hiukan ostoksilla ja kiertelin hakemassa facebookin roskalava ryhmän kautta varaamiani tavaroita. Voisin sanoa että piti hiukan käyttää luovuutta kun kylpyhuoneen remontti todenteolla aloitettiin. Kaakeleita kun oli yhtä jos toistakin sorttia.

Kylpyhuoneesta tuli vähintäänkin persoonallinen

En olisi itsekkään aluksi arvannut että roskalavalta haalitut kaakelit todella päätyisivät kylpyhuoneeseen ja näin ollen remontin hinta laski kuin lehmän häntä. Lattialta nousevat kaakelit maksoi 50€ jotka ostin kirpputorin kautta. Musta raita on sitten ihan roskalava settiä. Joltain oli jäänyt omasta remontistaan yli kaakeleita ja nehän kelpasi minulle oikein hyvin.

Katon remontti on vielä kesken

Tasainen valkoinen laatta tuli ostettua uutena timpurin kautta. Hintaa sille tuli sellaiset 200€ mikä oli kolmanneksi kallein hankinta meidän kylpyhuoneeseen.

Isomman laatan kanssa laatoittaja joutui käyttämään hiukan mielikuvitusta.

Valkoinen epätasainen laatta olikin sitten taas roskalavalta haalittuja. Laatat olivat isoja joista timpuri leikkeli pienempiä paloja ja teki niistä ”tiiliseinän”. Rikottiin tasaisuutta ihan kunnolla. Ylin raita on myös roskalavalta saatuja laattoja joita oli juuri sopivasti yläpuolen viimeisen raidan tarpeisiin. Timpuri kyllä myönsi että tämä laatoitus menee hänen urallaan vaikeimpien top3 listaan. Ja muisti mainita että on se välillä mukava päästä käyttämään vähän omaakin päätä ettei kaikki ole vain tasaista samaa kaakelia jossa haastetta ei ole.

Kylpyhuoneeseen päätyi roskalavan kautta niin peilikaappi kuin lavuaari hanoineen. Roskalavalta on tullut löydettyä myös kätevä astia kuivikkeille sillä kuivakäymälän oma kuivike säiliö todettiin hankalaksi käyttää. Laattojen hinnaksi tuli siis reippaat 250€ kun lasketaan mukaan polttoaine kulut joita en tarkasti tullut laskeneeksi. Voisin onnitella itseäni sekä tuuriani että kerrankin olen ollut netissä oikeaan aikaan. Roskalavat ovat oikeasti aarreaittoja joista kyllä löytyy kaikenlaista hyödyllistä joka on toiselle jäänyt tyhjän pantiksi pyörimään nurkkiin. Toisen romu voi todellakin olla toiselle aarre!