Hyvä arkiruoka

Sianniska on minusta sellainen liha mitä vähätellään ja pelätään ihan suotta. Niska on rasvaista lihaa, mikä tekeekin siitä erittäin maukkaan. Siksi suosittelenkin sitä kokeilemaan!

Jokaisen meidän arkea tuntuu vaivaavan kauhea kiire kokoajan. Niin kova kiire ettei oikein kunnon ruoanlaittoonkaan ole aikaa. Tämän takia suosinkin pitkään haudutettuja ruokia, sillä on niin helppoa laittaa pata uuniin ja kadota itse töihin vielä moneksi tunniksi. Joskus on vain hyvä pysähtyä nauttimaan ruuasta. Ei pelkästään sen syömisestä vaan myös tekemisestä. Siitä syystä päätin keskittyä tällä kertaa värkkäämään nopeamman ruoan parissa ja vaikka elementtejä onkin useita niin tekemisessä ei lopulta kauaa mene, eikä tämän ruuan valmistukseen tarvita hirveästi teknistä osaamista, sillä ruoka on helppo tehdä.

Kasslerpihvi ja uudet perunat

Sianniska on minusta sellainen liha mitä vähätellään ja pelätään ihan suotta. Niska on rasvaista lihaa, mikä tekeekin siitä erittäin maukkaan. Siksi suosittelenkin sitä kokeilemaan!

Raaka-aineet:

  • Perunoita
  • Vaaleaa leipää
  • Kasslerpihviä
  • Punajuuria
  • Hunajaa
  • Grillijuustoa
  • Hortasuolaa

Raaka-aineet ovat meille kaikille varmasti tuttuja. Ehkä sellainen ainesosa, joka saattaa nostaa esiin kysymysmerkkejä on hortasuola. Sen voi korvata haluamillaan mausteilla tai miksei kokeilla tehdä sitä itse. Ohjeen hortasuolaan löydät tämän linkin takaa.

Aloita laittamalla perunat kiuhumaan ja lisää veteen hieman suolaa ja kuori punajuuret valmiiksi. Kaksi punajuurta (kappale paino noin 90g) riittää kolmen ihmisen annoksiin. Raasta punajuuret ja laita pannulle rasvan ja hunajan kanssa. Ruokalusikallinen hunajaa kahdelle punajuurelle on sopiva. Annan punajuurien paistua pannulla kunnes ovat pehmenneet hieman. Paista vaaleita leipäsiivuja pannulla voin kanssa. Näin leipiin saadaan väriä ja vähän makuakin.

Minipannu sopii erinomaisesti punajuuriraasteen paistoon.

Nosta leivät pois jäähtymään ja laita pannulle paistumaan niskapihvit. Suolaa pihvit kevyesti hortasuolalla. Paiston aikana ehtii pilkkoa salaattia ja juuston. Leikkaa juustosta mieleisiäsi paloja ja lämmitä ne pannulla käännellen molemmin puolin.

Perunoiden valmistuttua on koko paletti valmis. Annoksen kokoamisen aikana voi vaaleasta leivästä leikkoa palasia salaatin kaveriksi.

Jälkiruuaksi tarjolla olikin sitten lettuja sekä vadelma-sitruuna vesi.

Varsin raikas juoma syntyy liottamalla vadelmanlehtiä vedessä. Ja lisäämällä siivilöityyn veteen sitruunan mehua. Sekaan voi sujauttaa myös hiukan sokeria makeutta antamaan.

Litran astiaan laitetaan likoamaan vadelmanlehtiä.

Annoin vadelmanlehtien liota vedessä noin tunnin ajan, minkä jälkeen siivilöin lehdet pois. Liotuksen aikana on hyvä muistaa sekoittaa välillä, sillä vadelman lehdet nousevat pintaan. Lisää veteen makusi mukaan sokeria ja sitruunaa sekä lisää vettä.

Lettu mansikkahillon, jäätelön ja syreenisokerin kera.

Keittiössä oli melkoisen lämmin. En muista olisiko kokaan pitänyt näin kiireellä ottaa kamera esiin kun jäätelö lähti samantien sulamaan.

Jonain päivänä vielä teen jäätelöistä ihan oman jutun. Ei ihan vaivattomin jälkiruoka mutta vaivan arvoinen!

Nälkäinen kesäkuu

Pehmeä suolaisuus iski vähän liiankin hyvin makuhermoon ja muuta en ole sen jälkeen oikein halunnutkaan käyttää.

Kesäkuu on jäänyt taakse ja on aika katsastaa, mitä sitä ollaan saatu aikaiseksi vai onko edistytty yhtään. Omavaraisuus askelia ollaan toki otettu mutta sää ei ole kyllä suosinut. Kuivaa ja kylmää säätä on piisannut niin etteivät tomaatit ole kasvaneet yhtään eikä omissa kasvateissa näy ensimmäistäkään kukkaa. Kurkut ovat lyyhistyneet maata vasten ja jättikurpitsakin näyttää paleltuneen kuoliaaksi. Entistä enemmän huokailuttaa kun edes kala ei käy pyydykseen. Ihan kuin järven kaikki kalat olisivat kasvattaneet keuhkot ja nousseet kuivalle maalle!

Tämän kun sai roudattua ulos niin päänsärky oli taattu.

Ja jotta kaikki vastoinkäymiset eivät loppuisi siihen niin yksi kallisarvoisista heinäpaaleista oli päässyt homehtumaan. Haju oli tyrmäävä!

Edistystäkin on toki hiukan tapahtunut, sillä pihaltamme kaadettiin iäkäs pihlaja viimeinkin nurin ja saimme osan lavoista maahan. Edistystä olisi ehkä tullut hiukan lisääkin mutta multa loppui kesken kaiken emmekä saaneet tähän hätään mistään multaa enempää.

Piha avartui kummasti kun varjostava pihlaja saatiin kaadettua pois.
Ojan vierestä löytyi ikävä yllätys.

Kesken lava-alueen raivaamisen löytyi hiukan ikävämpi yllätys, sillä ojan tienoilta löytyi melkoinen määrä betonitiiliä ja laastia. Joku on joskus lempannut pihalle melkoisen määrän remonttijätettä ja pieni epäilys etteivät jätteet ole edes alunperinkään meidän talosta.

Tervetuloa yhteiseen ruokapöytään!

Jotta nyt ei ihan menisi murehtimiseksi niin ollaanhan me jotain mukavaakin tehty. Nimittäin hyvää ruokaa! Olen askarrellut keittiön puolella vaikka mitä ja Instagramin puolella olenkin maistiaisia antanut kuvien muodossa, mitä kaikkea sitä tulikaan häärättyä. Tällä kertaa avaan salaista reseptikirjaani kahden reseptin verran!

Nokkoskeitto!

Tähän idean sain alunperin Tanja Rädyn Pinaattikeitto ohjeesta. Koska tykkään tuosta ”takapihan marketista” niin kovasti niin tein oman versioni hiukan eri tavalla.

Nokkoskeitto!

Nokkoskeittoni ei ole ihan perinteisimmästä päästä sillä siihen tarvitset:

  • Noin 50g tai 1/2 dl voita
  • 4rkl jauhoja
  • 1l punaista maitoa
  • Reipas litra villivihanneksia (nokkonen, maitohorsma, voikukanlehti)
  • 2dl kuohukermaa
  • Oman maun mukaan hortasuolaa
  • Pinnalle tottakai kananmunaa sekä voissa paistettua maitohorsmaa

Kerää villivihannekset puhtailta alueilta! Likaiset tienvarret ja kuten ulkohyyskän tai lantalan välitön läheisyys ei missään nimessä ole hyviä paikkoja. Tähän aikaan vuodesta nokkosen latvat ovat vielä syötäviä sekä itse lehdet mutta varret ovat jo puutuneet. Nokkoskeiton voi tehdä pelkistä nokkosista tai sekoittaa mukaan muutaman voikukan lehden sekä maitohorsman lehtiä ja kukkimattomia latvoja. Lehdistä kerää mahdollisimman nuoria, sillä vanhemmat maistuvat jo hiukan pahoilta.

Isoista voikukanlehdistä poistetaan kehtiruoti

Huuhtele villivihannekset, jotta mahdollinen hiekka ja ylimääräiset hyönteiset saadaan pois. Nokkosia ei tarvitse ryöpätä, jos ne vain on tarpeeksi puhtailta alueilta kerätty. Irroita isoista voikukanlehdistä lehtiruoti ja pilko villivihannekset silpuksi. Pilko voikukanlehdet erityisesti huolella silpuksi, sillä liian isoina paloina ne maistuvat ruuassa kitkeriltä.

Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon jauhot samalla sekoittaen. Jauhoina voi käyttää niin gluteenitonta kuin tavallisiakin jauhoja. Omani tein gluteenittomaan jauhoseokseen.

Anna jauhojen porista voissa hetki ennenkuin lisäät joukkoon litran maitoa. Omassa versiossani käytin käsittelemätöntä lehmän maitoa, joten jos sitä ei ole saatavilla niin suosittelen punaista maitoa. Lisää maitoa vähän kerrallaan. Alussa voi/jauhoseos muuttuu paakkumaiseksi mutta sekoittamalla paakut katoavat. lämmitä maito kiehuvaksi ja lisää joukkoon villivihannekset ja keittele seosta hiljalleen muutama minuutti.

Lisää joukkoon kerma. Kerma pehmentää hiukan villivihannesten voimakasta makua ja tuo kermaisuutta ruokaan. Kerman sekoittamisen jälkeen mausta hortasuolalla. Hortasuolan määrää on vaikea, liki mahdoton kertoa, sillä jokaisesta erästä tulee hiukan erilaista. Ruokaa on hyvä maistella ja lisäillä suolaa pikkuhiljaa. Maustamisen jälkeen keittoa ei enää kiehautella.

Keiton pinnalle voi murskata voissa paistettuja maitohorsman lehtiä. Paista lehtiä varoen, sillä lehdet palavat helposti, jolloin niistä tulee pahan makuisia.

Huomioon otettava seikka on että keitossa maistuu vahvana nokkosen maku, joka tottumattoman suussa saattaa maistua hiukan tympeälle. Siksi suosittelen aloittamaan nokkosen vahvaan makuun tutustumisen niin että korvaa esimeksiksi puolet nokkosesta pinaatilla, jolloin maku on miedompi.

Hortasuola

Nokkoskeitossa käyttämäni hortasuola on varsin simppeli tehdä ja lopputulos on niin maukas että kaupan yrttisuolat saavat jatkossa jäädä hyllyyn.

Hortasuolaan käytettäviä villivihanneksia.

Villivihannekset eivät ole kiveen hakattuja, joten voit huoletta valita oman sekoituksesi villivihanneksia, eikä mikään kiellä käyttämästä yrttejä. Omassa versiossa käytin maitohorsmaa, voikukanlehtiä, siankärsämöä, poimunlehteä sekä vuohenputkea. Suolan tekeminen vie hieman aikaa mutta on hyvin simppeli. Hortasuolaa varten tarvitset:

  • Tehosekoittimen suolan ja villivihannesten hienontamiseen
  • 1,5 litraa tiiviisti pakattuja villivihanneksia
  • 3-4dl meri- tai ruususuolaa

Huuhtele kerätyt horta-ainekset ja anna niiden kuivahtaa. Pölyttömiltä paikoilta kerättynä levittele kerätyt villivihannekset leivinpaperin päälle jolloin kyydissä olevat hyönteiset ymmärtää lähteä pakosalle, jolloin pesua ei välttämättä tarvita.

Blendaa suola ja villivihannekset tasaiseksi massaksi ja levitä leivinpaperille kuivamaan. Kuivaa alle 35 asteen. Anna kuivahtaa ennemmin varmuudeksi liian kauan kuin liian vähän aikaa. Itse suoritin kuivaamisen tuvan pöydillä. Aikaa meni useampi päivä mutta kuivuminen onnistui kuitenkin oikein hyvin.

Ruususuola on itsessään kauniin värinen. Taustalla kuivumaan menossa olevaa hortasuolaa.

Kun seos on kuivunut niin blendaa se uudelleen. Näin saat hienompaa hortasuolaa. Siivilöi suola sihdin läpi. Näin saat eroteltua sattumat, joita on oivallista käyttää keitoissa ja muhennoksissa.

Hortasuolaa valmiiksi pullotettuna.

Hortasuolan käyttövinkit

Hortasuolalla voi maustaa muutakin kuin perusruokia. Itse suorastaan yllätyin kuinka hyvin hortasuola sopi öljyn kanssa salaatinkastikkeeksi. Sekoitin rypsiöljyä ja hortasuolaa sekaisin ja kaadoin salaatille. Pehmeä suolaisuus iski vähän liiankin hyvin makuhermoon ja muuta en ole sen jälkeen oikein halunnutkaan käyttää. Toinen paikka mihin hulvasin öljy/suolasekoitusta oli grillattavat. Kokeilin grillattaviin katkarapuihin ja muita mausteita ei sitten tarvittukkaan.

Se mihin hortasuola ei sovi niin sitä ei tarvita!

Muita reseptejä ja kuulumisia löydät alla olevasta listasta. Mukavia lukuhetkiä!

Laura eli Javis

Tsajut

Puutarhahetki- Suurien unelmien puutarhablogi

Sarin puutarhat

Metsäläisten elämää

Urban Farming

Harmaa torppa

Elämää korvessa

Pienen pieni Farmi

Caramellia

Ku ite tekee

Rakkautta ja maanantimia

Kohti laadukkaampaa elämää

Korkeala

Villa Kotiranta

Alussa oli Vehkosuo

Wannabee farmari

Maatiaiskanasen elämää

Tuohitossuissa