Kiitollisuuspäiväkirja

Minun oli tarkoitus kirjoitella teille heti maanantaina mitä kaikkea listasin itselleni ylös koskien kiitollisuuspäiväkirjaa josta kerroin viimeisimmässä blogikirjoituksessani. Meidän tilalla työt vain tuntuvat kasautuvan ja vaikka kuinka yrittää tehdä niin tuntuu että työt vain junnaa paikoillaan. Taitaa olla sanomattakin selvää että osan töistä joutuu jättämään ensi kevääseen vaikka tarkoitus olikin tehdä ne jo tänä kesänä. Kaikkea ei vain ehdi tekemään mitä on ajatellut. Mutta siirrytääs sen pikemmittä puheitta itse kiitollisuuspäiväkirjaan, jonka aloitin maanantaina ja päätin sen sunnuntaina.

Maanantai 14.10.

Maitokärryt

Ette arvaakkaan miten paljon maitokärryt auttavat minun arkista aherrustani. Pystyn kantamaan jopa kolminkertaisen määrän puita mitä kottikärryillä ja kuskaaminen on kaiken päälle vielä kevyempää. Maitokärryihin mahtuu kaksi banaanilaatikkoa vierekkäin joilla on helppo kantaa kerralla enemmän puita mitä sylissä tulisi. 

 

Rakas mieheni

Joku miettiikin jo että minkähänlainen rakkauden luritus sitä nyt on tulossa kun suhteen komeampi osapuoli on päätynyt tälle listalle. Vaan huoli pois, siirappia ei ole luvassa. Mies päätyi tälle listalle kekseliäisyytensä takia. Meillä tehdään tällähetkellä kaikki lämmin ruoka puuliedellä mihin menee paljon pienempiä puita mitä muihin tulisijoihin. Aiemmin meillä oli halkolaatikon lisäksi käytössä pienempi pahvilaatikko jolla kannettiin puita sisälle mutta nyt kun toin melkoisen kasan riukua pihaan  (mistä muuten se perunalaarikin tehtiin) niin niistä tämä askarteli puunkantotelineen ja nimesi sen Alfrediksi (älkää kysykö miksi).

Kissat

Ei tainnut olla sinänsä yllätys mutta niin se vain on. Latasin instagramiin videon meidän Aatusta. Se kertoo melko paljon siitä miksi kissoista irtoaa niin paljon iloa. Jos talossamme ei olisi kissoja niin en osaisi kuvitellakkaan kuinka hiljaista täällä olisi.

Tuohipussi

Meidän koti on siitä jäänyt elämään historiaansa että se pysyy lämpimänä vain jos sitä lämmitetään joka päivä. Enkä puhunut mistään lämmityskattilasta vaan siitä että jokaisessa huoneessa on oma lämmityspisteensä, jota lämmittämällä varpaat pysyy lämpimänä.  Puutahan menee siis melkoinen määrä varsinkin talvella ja jos puut ovat oikein kylmiä niin niiden sytyttämiseen vaaditaan hiukan enemmän tuohia. Tuohia olemme aina riipineet haloista ennenkuin ne heitetään pesään. Tuohia siis on aina sisällä varulta niille päiville jos käy niin ettei puut sytykkään kerta yrittämällä. Viime talvena tuohet loppuivat kesken ja kenties siitä syystä riivin puut todella tarkoin puhtaiksi ja jemmaan ne tuohipussiin. Vai pitäisikö sanoa että säkkiin. Tuohijemma on nimittäin niinkin yksinkertainen kapistus kuin hirvittävän iso jauhosäkki minkä sain leipomolta kun hain vuohille ja kanoille makusteltavaa. Pussi jäi sisälle ja siitä se ajatus sitten lähti.

Kanat

Vaikka nämä kyseiset kaakattajat repivät välillä hermojani riekaleiksi niin on näistä iloakin. Eikä pelkästään niiden kohellusta seuraamalla vaan ihan taloudellistakin hyötyä. Nimittäin munat. Emme ole kaupasta juuri munia enää ostaneet ja kun munia alkoi tulla enemmän kesällä niin kananmunat jäivät kauppaan. Saa nähdä milloin joudutaan taas muna ostoksille sillä munahanat ovat vedetty nyt niin hanakkaasti kiinni ettei munia tule kuin ehkä yksi viikossa. 

Tiistai 15.10

Terveydenhuolto

Vaikka tästä ei haluta puhua eikä tahdota uskoa niin on enemmän kuin  normaalia että kipukroonikot saavat melko tylyä kohtelua osakseen. Milloin heitä leimataan narkkareiksi, työvieroksujiksi tai milloin miksikin huuhaiksi. Mutta kuitenkin ole siitä kiitollinen että edes se muutama hassu lääkäri ottaa asioita hoitaakseen ihan tosissaan. Silloin kun se minulle sattui kohdalle niin päädyin voivoittelun sijaan leikkuujonoon ja minut leikattiin. Tuolloin sain elämälleni ihan uuden alun. Tuntui hassulta pystyä seisomaan tai istumaan suorassa. Ja nyt kun vauhtiin päästiin niin heti perään leikattiin käsi ja nyt olenkin odottanut taas seuraavaa leikkaus aikaa jolloin jalkani operoidaan suoraksi. Tavoitteena on että vuosi tästä leikkauksesta leikataan vielä toinenkin jalka.

Kurkkupastilli

Niinkin pieni asia kuin kurkkupastilli helpotti omaa oloani aamulla. Olen ikäväkseni huomannut että aina aamuisin kurkkuni on kipeänä. Kipu hellittää kun saa jotain juotua tai syötyä. Kun oikein nukuttaa niin pastilli suuhun ja kun sen saa imeskeltyä niin kurkkukipukin antaa taas saumaa nukkumiselle.

Äidin tekemää ruokaa

Kävin pyörähtämässä vanhempieni luona jolloin äitini pisti valmista ruokaa mukaan. Tämä auttoi meidän iltaa suuresti sillä kotiin palattuani pystyin keskittymään kaikkeen muuhun kuin ruuanlaittoon. Riitti että ruokaa lämmitti niin pääsi syömään. Kiitos äiti <3

Koti

Oma koti kullan kallis. Vaikka se olikin kylmennyt kun kotiini reissulta palasin niin sinne on silti mukava palata. Se kun tuntuukin ihan kodilta.

Oma ajotaito

Tuli taas testattua että kyllä se minäkin osaan peruutella kärry perässä. Sitä tuli taas treenattua. Ajotaito helpottaa kun yksin olen liikenteessä. En ole riippuvainen toisesta ajotaitoisesta ihmisestä. Peruutus taitoa esimerkiksi tarvitsen kun alamme siirtää hallin nurkalta puita liiteriin. Helpompi peruuttaa kärry pinon luo, lapata se täyteen ja ajella liiterin luo. 

Keskiviikko 16.10

Auttaminen

Tämäkään ei ole itsestään selvä asia kaikille. Kun siskoni soitti ja kysyi olisiko meillä mahdoliista säilyttää heidän tavaroitaan lämpimässä niin vastaushan oli sillä selvä. Tietysti pystyi ja tavarat tulikin haettua edellisenä päivänä. Sen verran suunnitelmat muuttuivat että matkaani lähti myös heidän kiinanruusut jotka pitää kuskata lämpimässä. Kylmä kun ei tee hyvää niille. Täällä ne nyt on aiheuttamassa ihmetystä kissoissa.

Fysioterapia

Meni yllättävän pitkään että pääsin fysioterapiaan mutta nyt kun siellä olen niin en halua lopettaakkaan. Olen saanut hyviä vinkkejä liikkumiseen. Minuun on myös valettu uskoa että tämä taistelu eläkkeestä kannattaa.

Puhtaat lakanat

Mitä tähän voi lisätä? Kaikki tietää sen tunteen kun pääsee sukeltamaan puhtaisiin lakanoihin!

Puulattia

Pitäisiköhän vielä ottaa ja tarkentaa että vanha puulattia! Ei meinaan lika ja kolhut näy! Kun lattia on nähnyt enemmän vuosia mitä minä niin sitä osaa arvostaa eri tavalla. Meillä joko näyttää kokoajan likaiselta tai sitten kokoajan puhtaalta.

Lääkkeet

Enkä puhu nyt omistani vaan kissojen. Kissoille tuli annettua matolääkkeet. Minkälaisessa pulassa olisinkaan ilman pastoja!! Tablettien kanssa saa taistella ja varoa omia silmiään kun kissa sohaisee sapeleillaan päin näköä pyrkiessään karkuun. Pastat suuhun ja se on siinä. Kissat murjottaa aikansa mutta eivät jaksa kauaa vihoitella.

 

Torstai 17.10

Oma maa

Tulevana talvena ja ensikeväänä tulette hukkumaan jaaritteluihin liittyen puutarhaan ja siellä myllertämiseen. Oma maa on jotain mitä on hyvin vaikea korvata. Se mahdollistaa meille eläinten pidon, osittaisen omavaraisuuden sekä sen että pääsen toteuttamaan omaa marjatarhaani!

Hieronta

Moni kokee sen hemmotteluna tai extrana elämään. Itselleni se on kivunlievitystä. Viimepäivinä käsieni lihaksia on alkanut repiä toden teolla ja pyysinkin miestäni hieromaan. Mies hieroi hartioita ja niskan seutua ja kappas vain. Monta päivää kettuillut käsi rauhoittui kuin ihmeen kaupalla.

Teknologian kehitys

Tätä miettiessä naureskelin miten niinkin simppeli keksintö kuin radiolla varustetut kuulosuojaimet voikaan helpottaa oloa. Kävin magneettitutkimuksissa ja siitä tunnista olisi tullut hirvittävän pitkäveteinen jos olisin joutunut kuuntelemaan sen koneen epämääräistä teknojumputusta!

Pelottomuus

Liittyen magneettitutkimuksiin olen kiitollinen siitä etten pelkää ahtaita paikkoja. Se tunneli mihin päädyt makaamaan ei mikään iso ole ja tutkimuksesta riippuen aika mikä pitää ahtaassa putkessa liikkumatta maata voi olla jopa sen tunnin mittainen. 

Äänikirjat ja mielikuvitus

Olen kuunnellut Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirjoja nyt ja olen hämmästyksekseni huomannut sen miten pystyn eläytymään kirjaan silloin kun kuuntelen sitä. Ihan lukiessa on helppoa tempautua mukaan ja värittää sitä maisemaan mitä luen mutta en ihan kuvitellut sen toimivan äänikirjojenkin kohdalla. Nähtäväksi jää jäävätkö Vuorisen teokset ainoaksi mitä kuuntelen äänikirjoina. Kieltämättä nyt kun ne on kaikki kuunneltu niin ihan kuin olisi kuuntelemisen puute.

Omaa pihaa ja peltomaata

Perjantai 18.10

Huumori

Varsinkin mustahuumori on sellainen mistä saa olla kiitollinen. Niin hullulta kuin se kuulostaakin niin joskus on vain hyvä oppia nauramaan negatiivisillekkin asioille.

Sauna

Tuo ihana lämmin paikka missä saa kerrankin olla ja istua hetki miettimättä yhtään mitään. Vaikka se paikka monesti onkin sellainen missä tulee pohdittua mitä oudoimpia ja kipeimpiä asioita. Meidän sauna on siitä hiukan erikoinen ettei siellä ole suihkua laisinkaan vaan vesi lämmitetään padassa ja sangossa tehdään sopivan lämpöinen vesi ja kauhalla kipataan päälle. Ihan niinkuin ennen vanhaan. Tuossa saunassa on jotain mistä pidän hirmuisesti.

Kellari

Monissa kotitalouksissa oltaisiin vaikeuksissa jos sähkökatko tulisi ja se kestäisi vaikkapa päiviä. Kyllähän meilläkin pakasteet sulaisi mutta niitä pystyttäsiin pitämään viileässä, nimittäin kellarissa. Meillä on tällä hetkellä yksi kellari mutta suunnitteilla on maakellari ja navetassa sijaitseva jääkellari muokattaisiin myöskin kellariksi. Unohtamatta vanhaa rehusiiloa josta olisi myöskin tarkoitus askarrella kellaritilaa. Nämä kaikki kellarit mahdollistaisi meille suurempien juures ja vihannes satojen varastoinnin mikä taas tietäisi sitä että omat eläimet saisivat talvellakin paljon erilaista syötävää ilman että täytyy laskea euroja mihin on milloinkin varaa. Tällä tavoin mahdollistetaan myös omien siemenperunoiden säilyttäminen jolloin joka kevät ei tarvitsisi ostaa uusia vaan perunat löytyisivätkin omasta takaa.

Puhelin

Puhelimesta olen kiitollinen sillä se mahdollistaa toisiin yhteyden pidon paremmin. Tänään se mahdollisti sen ettei tarvinnut mennä sairaalaan kuulemaan magneettikuvien tuloksia. Olin aivan varma ettei kuvauksissa mitään uutta löydy mutta niin vain kävi että sain kuulle SI-nivelten tulehtuneen. Samaan syssyyn sain kuulla että hän laittaa minut samantien uudelleen jonoon sillä lantio pitää kuvata paremmin löydöksen vuoksi.

Suomen metsät

Miten niitä rakastankaan. Pelkään toisinaan sitä että ihmismäärät kasvaa Suomessa niin valtavasti että rakennuksien ja peltojen tieltä ravataan niin paljon metsää että se on enää muisto vain. Metsä tarjoaa paljon elinympäristöjä eri eläinlajeille, se on paikka missä on itse helppi rauhoittua, se on eräänlainen sydän joka sykkii meille kaikille.

Lauantai 19.10

Suunnittelukyky

Olen huomannut sellaisen asian ettei suunnittelu kaikilta luonnistu. Siitä syystä tästä saa olla kiitollinen vaikka se tuntuu itsestäänselvyydeltä. Meille on tulossa sähköremontti mistä olenkin hehkuttanut instagramin puolella. Se nimittäin puskee tämän meidän sisätilaremontinkin melko loppusuoralle. Eteisen pinkit pinkopahvit saavat viimein lähtöpassit ja viimeisetkin hirsiseinän mitat tulee hiottua. Suunniteltua tuli missä järjestyksessä hommaa kannattaa lähteä toteuttamaan sillä kun yksi sähköjohto nykäistään seinältä alas niin puoli taloa on pimeänä sen jälkeen.

Talon sijainti ja rakennustapa

Moni tuskin tulee ajatelleeksi sellaista asiaa että sillä todela on merkitystä minkälaiseen paikkaan talon rakentaa. Meidän talo on rakennettu hiekkakummun päälle minkä vuoksi maaperä läpäisee vettä todella hyvin eikä vesi jää seisomaan. Monet tämän ikäiset talot elävät enää muistoissa jos sielläkään. Vääriin paikkoihin rakennetut talot lähtevät ajan myötä lahoamaan ja jos niitä ei huolla niin sen tietää miten talolle käy. Tämä talo on sen sijaan napottanut paikoillaan jo arviolta 129 vuotta ja jos me ei mennä sitä pilaamaan niin mitä luultavammin tulee napottamaan vielä toisenkin mokoman. Lisäksi haluan mainita sen että tätä taloa rakentaessa on mietitty sekin mahdollisuus että talon kellariin syystä tai toisesta nousisikin vesi. Kellarissa on nimittäin kaivo! Vesi valuu samantien viemäriin. Se haittapuoli tässä vain on että jos likakaivoja ei tyhjennä ajoissa niin se on kellari mihin likavesi nousee.

Vuodenajat

Toisinaan tulee mietittyä minkälaista elämä olisi jos jos meillä olisi aina kasvukausi ja kesä. Sanoisin että se olisi tylsää. Vuoden ajat rikastuttavat  maatamme ja luontoamme. Pidän siitä että välillä joutuu elämään niitä tympeitäkin säitä sillä niiden kautta oppii arvostamaan niitä hyviä luontoäidin sallimia lämpötiloja ja oloja.

Luonnollinen  hiusten puhdistus

Ihminen on itse vieraannuttanut itsensä siitä mikä on ollut se parhain vaihtoehto peseytymiselle. Ei siihen tarvita mitään neljää eri putelia tuoksuineen. Itselleni riittää se mitä kaapista löytyy. Olen jo pidemmän aikaa pessyt hiukseni kananmunalla, ruisjauhoilla ja ruokasoodalla. Huuhtelun olen tehnyt joko ihan etikalla tai oluella. Lisäksi käytän ihonhoitoon suolaa ja hunajaa. Hiustenpesuun olen miettinyt että josko lisäisin mukaan myös omenasoseen mutta monesti siinä käy niin että syön sen ennenkuin ennätän pesulle!

Kananmuna pesun jälkeen

Pimennysverhot

On öitä jolloin en nuku yhtään mutta aamulla alkaisi sitten väsyttää. Pimennysverhojen ansiosta pystyn ottamaan tirsat myös aamulla eikä tarvitse taistella samoilla silmillä seuraavaakin päivää.

Sunnuntai 20.10

Pönttöuuni

Tuo makuuhuoneemme lämmönlähde. Pidän tuosta kapistuksesta ihan jo sen takia että se lämpenee nopeasti joten kun asunto viilenee niin makuuhuoneemme on se joka lämpenee kaikkein nopeiten. Vastapainoksi se myös viilenee nopeiten mutta kuitenkin!

Makuuhuoneemme pönttöuuni

Pieni wc

Meidän pieni wc ei ole aina ollut vessana vaan ennen paikalla on ollut ruokakomero. Siitä syystä siellä on tyhmässä paikassa ikkuna mutta siitä viis! Se paikka on pieni kokoinen ja jaksan ilahtua siitä joka kerta kun joku kanoista joudutaan tuomaan sisälle joko toipumaan tai pesulle. Jos joku ei tiennyt niin kana on melkoinen lantamylly ja kana ei tee yhteen paikkaan jätöksiään vaan ruikkii sinne missä sattuu olemaan sillä hetkellä kun hätä iskee. Vaikka yritän suojata lattian sanomalehdillä niin johan on kakkaa pitkin lattioita. Tuolloin pienuudesta on hyötyä kun siivottavaa alaakin on vähemmän.

Matot

Matot eivät vain ole pitämässä jalkoja lämpimämpänä vaan myös estävät hiukan kissojen ryntäilyistä aiheutuvia naarmuja. Makuuhuoneemme oviaukko on yksi startti paikka ja sen se on näköinenkin. Kun kissa ottaa pitoja lattiasta niin joko lattia on naarmuilla tai matto rullalla.

Lämmin kaakao

Ilmat kylmeni sitten kerralla kunnolla. Vastapainoksi olen alkanut valmistaa lämmintä kaakaota mikä kuuluu näköjään meidän talven vastaanottoon ja talveen. Se lämmittää mukavasti ja voin taas sieluni silmin nähdä itseni istumassa rappusilla kuuma kaakaomuki kädessä.

Rakkaus

Miten tätä ei voi olla mainitsematta? Rakkaus on kuin palovammoille tarkoitettu voide. Se suojaa, helpottaa kipua ja torjuu tulehduksia. Kenties outo vertailukohde mutta näin se vain on. Olen sairastanut jo niin monta monituista vuotta masennusta  että tiedän mistä puhun. Kun toinen on rinnalla, on tukena ja osoittaa rakkautta niin sairaus saa mahdollisuuden elpyä. Epävakaassa elämäntilanteessa toipuminen on liki mahdotonta ja huonossa suhteessa mahdotonta. 

Kiitollisuuspäiväkirja

Kun elämässä on vaikeaa on mietittävä mistä on kiitollinen. Näissä mietinnöissä auttaa kiitollisuuspäiväkirja

Kiitollinen arki

Tuntuu kuin arki junnaisi tasaisesti paikoillaan. Ajatus ei luista eikä mikään kiinnosta. Viimeyökin oli taas vaihteeksi huonosti nukuttu. Tunnistan tämän tunteen jo aika hyvin. Masennuskausi on alkamassa. Joko ei saa unta tai tulee nukuttua pätkissä. Ajatus ei tahdo luistaa eikä mitään oikein jaksaisi tehdä. Tekisi mieli vain käpertyä sänkyyn ja itkeä. Rypeä siinä suossa joka minulle tarjoillaan taas vaihteeksi syvempänä. Raivostuttaa taas vaihteeksi kaikki!

Näiden tunteiden vuoksi osaan pistää jo hiukan kampoihin. Keskityn iltaisin iltapalaan, kissoille lässyttämiseen ja mieheeni enemmän. Pyrin löytämään taas niitä arkisia asioita joista voi tämän kaiken kuran keskellä olla kiitollinen. Keikauttaa ajatusmaailma nurin ja miettiä miten elämästä ja juuri tästä päivästä voisi tulla vielä huonompi jos jokin asia olisi toisin.

Kiitollisuuspäiväkirja

Sain viimejouluna mieheni äidiltä lahjaksi kiitollisuuspäiväkirjan ja ohjeet siihen. Säännöt ovat helpot mutta toteuttaminen haastavaa. Kun kiitollisuuspäiväkirjaa aloitetaan niin ensimmäisen kuukauden aikana kirjaan kirjoitetaan joka päivä viisi sellaista asiaa joista on sinä päivänä kiitollinen. Kiitollisuuden aiheet täytyy myös perustella miksi ne ovat listalla mukana. Nyt tulee se hirvittävän kinkkinen asia, eli et saa toistaa samoja asioita kuin kerran kuukaudessa. Toistoa ei saa siis tulla. Muutenhan se olisi mitään sanomaton. Kirjoittajan ei tuolloin tarvitse miettiä mistä on kiitollinen. Ovelaa, eikö? Ensimmäisen kuukauden jälkeen aiheen määriä lasketaan kolmeen edellisen viiden sijasta mutta muuten jatketaan samaa rataa.

Tehtävä on haastava varsinkin sellaisille henkilöille, joilla mieli on musta kuin nokian rengas… 

Miksi et siis lähtisi mukaan haasteeseen? Itse näytän hiukan esimerkkiä ja toteutan viikon ajan Instagramin puolella kiitollisuuspäiväkirjaa. Jotta Instagram ei tukkiutuisi hirvestä ryppäästä kuvia ja tekstiä niin kerron yhden asian, josta olen erityisen kiitollinen ja perustelen sen. Kerron myös sen miten asiat muuttuisivat huonommiksi jos kyseistä asiaa ei olisi. 

Ensiviikolla listaan tänne blogiin joka päivältä viikon ajalta viisi asiaa joista olen kiitollinen. Instagramin puolelta tämän haasteen löytää kun laittaa hakuun #sorakukankiitollisuuspäiväkirja