Toisen romu, toisen aarre!

Itsekkin olen välillä aika aktiivisestikkin seurannut mitä tavaroita roskalavalla annetaan pois ja olen hyötynyt annetuista tavaroista muutenkin kuin teatterin merkeissä.

Internetissä on useita eri paikkoja ja sivustoja joissa voi antaa omia turhia tavaroitaan ilmaiseksi pois. Tämä lienee kaikille tuttua juttua. Itse harrastan tätä myöskin ja talon oston jälkeen päätettiin että me luovutaan vanhoista keittiön kaapeista. Ikää niillä oli ihan kiitettävästi ja aluksi ajattelinkin että kunhan joku ne vain huolii niin menkööt. Yhteyttä minuun ottikin henkilö joka olisi valmis kaapit hakemaan. Samaan aikaan kolusin läpi myös Tori.fi sivustoa, jossa vastaan tuli ilmoitus missä etsittiin 50- luvun keittiön kaappeja. Kuinka sattuikaan, sillä meidän kaapit oli sopivan vanhoja ja otin yhteyttä tähän ilmoittajaan. Mittojen ja kuvien jälkeen sainkin odotella tovin että asiasta mitään kuului sillä lavastaja oli jäänyt miettimään ovatko kaapit sopivia… Siis niin hetkonen? Lavastaja? Voi kyllä, toinen ehdokas olikin Oulun teatteri joka etsi näytelmää varten rekvisiittaa.

Siinä sitten puntaroimaan kummalle annan kaapit. Yksityshenkilölle joka hakisi kaapit kotoa vaiko teatterille jolle kaapit pitäisi viedä toiselle paikkakunnalle. Kieltämättä jos kyseessä olisi ollut kaksi yksityishenkilöä niin olisin valinnut sen kumpi tulee hakemaan. Tässä tapauksessa vaakakuppi kallistui teatterin puolelle ja sovittiin milloin tuon kaapit heille.

Kaapit oli kyllä kieltämättä suloisen väriset mutta päätös luopumiselle oli kuitenkin helppo.

Perille päästyäni puhuttiin vielä kulukorvauksista ja yllätys oli suuri kun sain kuulla että toimittamalla kaapit ansaitsin itselleni muutaman lipun teatteriin. Mitään en ollut kaapeista vailla ja vastalahjaksi sainkin sitten liput! Ei käynyt mielessäkään kieltäytyä sillä teatteri on kiehtonut mutta aina jäänyt kokematta. Nyt olisi mahdollisuus päästä kokemaan jotain ihan uutta.

Kun matkaseura oli sovittuna ja saatiin päiväkin viimein lyötyä lukkoon niin käännettiin auton keula kohti Oulua. Menihän siinä monta monituista viikkoa ennenkuin saatiin porukka vapaaksi samalle viikonlopulle, vaan oli se sen vaivan arvoista. Harvemmin tulee vietettyä perheen kesken aikaa ja nyt sitten siihen tilaisuus annettiin niin siihenhän tartuttiin. Me saatiin varattua liput ajoissa ja kaikki näytti menevän enemmän kuin mallikkaasti. Niin, meitä kaikkia odotti ensimmäinen kerta kokea ihan oikeaa teatteria.

Näytelmä mitä lähdettiin katsomaan oli nimeltään Rakastunut Shakespeare. En tiennyt mitä odottaa joten kaikki tulikin jotenkin yllätyksenä. Oli yksi asia mikä kiinnitti erityisesti huomioni. Muistan kuinka koulussa tehtiin näytelmiä ja kohtauksen vaihtuessa käytettiin valoja pois tai kohtauksen vaihtuessa kaikki poistui lavalta. No eihän se oikeasti mene sinneppäinkään! Näyttelijät siirtelivät lavasteita lennosta niin että saivat kaiken sulautumaan hyvin yhteen. Jopa vaatteita vaihdettiin suoraan lavalla ja sekin kuului asiaan. Kohtaukset liukuivat toiseen eikä varsinaisia katkoksia tullut kuin välitauon kohdalla. Voisin siis sanoa että vaikka esitys kestikin yli kaksi tuntia välitaukoineen niin yhtään tylsää hetkeä ei tullut. Näytelmään yksinkertaisesti tempautui mukaan niin ettei ajan kulua edes huomannut. Jos jatkossa saisi aina valita kumpaan lähtee, elokuviin vain teatteriin niin lähtisin teatteriin!

Roskalavan hyödyt

Itsekkin olen välillä aika aktiivisestikkin seurannut mitä tavaroita roskalavalla annetaan pois ja olen hyötynyt annetuista tavaroista muutenkin kuin teatterin merkeissä. Itse asiassa ennenkuin talokauppa oli varmaa olin ehtinyt haalia kaakeleita roskalavan kautta itselleni. Kolusin myös kirpputoreja läpi ja sattuipa sitten niin että siellä myytiinkin avaamattomia laatikoita kaakeleita joille ei tullutkaan omistajilleen käyttöä ja niistä piti päästä eroon. Kävin siis hiukan ostoksilla ja kiertelin hakemassa facebookin roskalava ryhmän kautta varaamiani tavaroita. Voisin sanoa että piti hiukan käyttää luovuutta kun kylpyhuoneen remontti todenteolla aloitettiin. Kaakeleita kun oli yhtä jos toistakin sorttia.

Kylpyhuoneesta tuli vähintäänkin persoonallinen

En olisi itsekkään aluksi arvannut että roskalavalta haalitut kaakelit todella päätyisivät kylpyhuoneeseen ja näin ollen remontin hinta laski kuin lehmän häntä. Lattialta nousevat kaakelit maksoi 50€ jotka ostin kirpputorin kautta. Musta raita on sitten ihan roskalava settiä. Joltain oli jäänyt omasta remontistaan yli kaakeleita ja nehän kelpasi minulle oikein hyvin.

Katon remontti on vielä kesken

Tasainen valkoinen laatta tuli ostettua uutena timpurin kautta. Hintaa sille tuli sellaiset 200€ mikä oli kolmanneksi kallein hankinta meidän kylpyhuoneeseen.

Isomman laatan kanssa laatoittaja joutui käyttämään hiukan mielikuvitusta.

Valkoinen epätasainen laatta olikin sitten taas roskalavalta haalittuja. Laatat olivat isoja joista timpuri leikkeli pienempiä paloja ja teki niistä ”tiiliseinän”. Rikottiin tasaisuutta ihan kunnolla. Ylin raita on myös roskalavalta saatuja laattoja joita oli juuri sopivasti yläpuolen viimeisen raidan tarpeisiin. Timpuri kyllä myönsi että tämä laatoitus menee hänen urallaan vaikeimpien top3 listaan. Ja muisti mainita että on se välillä mukava päästä käyttämään vähän omaakin päätä ettei kaikki ole vain tasaista samaa kaakelia jossa haastetta ei ole.

Kylpyhuoneeseen päätyi roskalavan kautta niin peilikaappi kuin lavuaari hanoineen. Roskalavalta on tullut löydettyä myös kätevä astia kuivikkeille sillä kuivakäymälän oma kuivike säiliö todettiin hankalaksi käyttää. Laattojen hinnaksi tuli siis reippaat 250€ kun lasketaan mukaan polttoaine kulut joita en tarkasti tullut laskeneeksi. Voisin onnitella itseäni sekä tuuriani että kerrankin olen ollut netissä oikeaan aikaan. Roskalavat ovat oikeasti aarreaittoja joista kyllä löytyy kaikenlaista hyödyllistä joka on toiselle jäänyt tyhjän pantiksi pyörimään nurkkiin. Toisen romu voi todellakin olla toiselle aarre!